8 YRITTÄJÄNAINEN Vieraskynä Kun vahvistamme naisyrittäjyyttä, avaamme koko Suomelle mahdollisuuksia kasvuun Naiset ovat työllään rakentaneet suomalaista hyvinvointivaltiota Maamme tarvitsee lisää työtä, yrittäjyyttä ja rohkeutta katsoa tulevaan. Siksi jokaisella on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa ideansa. Tie yrittäjyyteen ei kuitenkaan ole kaikille sama. Vaikeudet rahoituksen saamisessa, keskittyminen matalakatteisemmille palvelualoille, suuri yksinyrittäjien osuus sekä perhevapaista aiheutuvat taloudelliset riskit koskettavat naisyrittäjiä miehiä useammin. Me Kokoomuksessa haluamme purkaa yrittämisen esteitä. Haluamme kehittää yrittäjän sosiaaliturvaa ja YEL-järjestelmää sekä selvittää ratkaisuja sesonki- ja projektiluonteista yrittäjyyttä harjoittavien aseman parantamiseksi. Vanhemmuuden ja omaishoidon kustannusten on jakauduttava nykyistä oikeudenmukaisemmin. Tämä on tärkeää myös siksi, että naisyrittäjät työllistävät usein muita naisia. Haluamme tehdä yrittäjäksi ryhtymisestä mahdollisimman helppoa. Kokoomus on esittänyt, että jokaiselle syntyneelle luodaan Y-tunnus. Kokoomusnaiset haluaa laajentaa liikunta- ja kulttuuriedun koskemaan toimi- nimiyrittäjiä. Sukupuolittuneet työurat syntyvät osin jo ennen työelämään siirtymistä. Siksi haluamme vahvistaa tasa- arvoista oppilaanohjausta, jotta nuoret valitsevat polkunsa unelmiensa, eivät sukupuoliroolien mukaan. Naisyrittäjyys ei ole vain tasa-arvoteko, se on fiksua talouspolitiikka. Naiset muodostavat puolet Suomen väestöstä, mutta yrittäjistä heitä on vain noin kolmannes. Kun teemme yrittäjyydestä aidon vaihtoehdon kaikille, otamme Suomen koko potentiaalin käyttöön. Yrittäjät luovat tulevaisuuden elinvoimaa ja uusia työpaikkoja. Siksi yrittäjänaisten kasvumahdollisuuksia on tuettava. Naisyrittäjistä 70 prosenttia työllistää vain itsensä. Palkkauksen kynnystä voisi madaltaa mikroyrittäjille suunnatulla 25 prosentin verohyvityksellä ensimmäisen työntekijän palkkakuluista. Pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin tulee helpottaa ja alv-velvollisuuden alaraja nostaa 30 000 euroon. Naisyrittäjien palautumista sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista on tuettava. Lasten iltapäivätoimintaa tulee kehittää ja laajentaa koulujen loma-aikoihin. Toimi- nimiyrittäjän tulee voida vähentää verotuksessa työkykyä ja hyvinvointia edistäviä menoja, kuten kulttuuri- ja liikuntaetuja. Myös nuorten naisten mahdollisuuksia yrittäjyyteen on vahvistettava. Yrittäjyysopintoja tulee lisätä toisella asteella sekä tarjota enemmän mentorointia ja vertaisverkostoja, jotka madaltavat kynnystä yrittäjyyteen. Naisyrittäjyydellä on vahvat juuret myös Demarinaisten yli satavuotisessa historiassa. Monia liiton alkuvuosien toimijoita yhdistää pienyrittäjyys. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja, 25-vuotias Ida Aalle, menestyi ensin leipurina ja myöhemmin ompelijana. Hänen esimerkkinsä muistuttaa, että naiset ovat työllään rakentaneet suomalaista hyvinvointivaltiota. Ennen kaikkea meidän tulee rakentaa Suomea, jossa naiset uskaltavat rohkeasti tavoitella unelmiaan ja voivat luottaa siihen, että yhteiskunta kantaa myös silloin, jos horjahtaa. DEMARINAISET Pihla Keto-Huovinen Kokoomuksen Naisten Liitto ry Helena Marttila Sosialidemokraattiset Naiset ry Seuraavalla vaalikaudella tehdään monia yrittäjien ja naisten asemaan vaikuttavia päätöksiä. Pyysimme neljän suurimman eduskuntapuolueen naisjärjestöiltä näkemyksiä siitä, miten ne haluavat edistää naisten ja yrittäjien – ja erityisesti naisyrittäjien – asemaa Suomessa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==