29 YRITTÄJÄNAINEN Kamerunista kotoisin oleva Georgiana Forsang aikoo uudistaa suomalaista hoitoalaa, mutta ensin täytyy päästä alkuun. Hänellä on paljon käytännön hoitotyössä syntyneitä ideoita, ja seuraavaksi hän aikoo hankkia rahoitusta ja kasvattaa yritystään. Juristina Kamerunissa työskennellyt Forsang tuli Suomeen vuonna 2011 perheenyhdistämisen kautta. Kamerunilaisella tutkinnolla ei voi toimia juristina Suomessa, ja ammatissa vaaditaan erittäin hyvää suomen tai ruotsin kieltä. Ensimmäisenä Forsang aloittikin suomen kielen opinnot. ”Silloin ainoa meille maahanmuuttajille tarjottu ammatti oli lähihoitaja, ja ajattelin, että ei opiskelusta haittaakaan ole. Tykkään olla ihmisten kanssa ja avuksi muille.” Forsang aloitti lähihoitajakoulussa vuonna 2012 ja sai harjoittelun jälkeen töitä Helsingin Diakonissalaitokselta. Hän työskenteli koko opiskeluajan, mikä kasvatti osaamista tehokkaasti. Sittemmin hän on ollut töissä myös Vantaan kaupungilla Tikkurilan kotihoidossa. Kiinnostus oman yrityksen perustamiseen syttyi siellä. ”Halusin kehittää itseäni ja auttaa muita. Meillä on paljon työttömiä maahanmuuttajia, jotka ovat lähihoitajia tai sairaanhoitajia. Minulla on paljon ideoita, miten voisimme saada nämä työttömät töihin. Siksi menin Vantaan yritysneuvontaan ja kysyin, miten voin perustaa yrityksen. Näin syntyi Kotipalvelu Gina vuonna 2022.” Forsang työskenteli ensin toiminimellä ja alihankintasopimuksilla. Saadakseen omia asiakkaita hän päätti opiskella vielä sairaanhoitajaksi ja valmistui Laurea-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2025. Pian toinen kotipalveluyrittäjä Mavis Ayimaa otti häneen yhteyttä Facebookissa ja pyysi mukaan yritykseensä Hoivailoon. Nyt he omistavat yrityksen yhdessä ja työskentelevät esihenkilöinä. Forsang toivoo pääsevänsä toteuttamaan ideoitaan maahanmuuttajien työllistämiseksi ja vanhusten yksinäisyyden vähentämiseksi. ”Hoitoalan työntekijöistä on pulaa, mutta samaan aikaan meillä on tosi paljon työttömiä Suomessa koulutettuja hoitajia. Jos on käynyt esimerkiksi englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen Laureassa tai Metropoliassa, ei heikomman suomen kielen taidon pitäisi olla syy jättää palkkaamatta.” Forsang toteaa, ettei kielitaito kehity, jos maahanmuuttaja ei pääse töihin. Hän kehuu esimerkiksi HUSia ja Vantaan kaupunkia siitä, että ne järjestävät maahanmuuttajatyöntekijöille suomen kielen opetusta työn ohessa. Jos maahanmuuttajat eivät saa Suomesta töitä, he vievät täällä saadun koulutuksensa muualle, hän muistuttaa. Kotihoidossa Forsang on nähnyt, miten yksinäisiä monet vanhukset ovat. Jotkut itkevät hänen lähtiessään, koska hän on ainoa ihminen, jonka he tapaavat koko päivänä. Tämä lisää myös kaatumisten ja muiden tapaturmien riskiä. Forsang ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi maahanmuuttajahoitajia. ”Sen sijaan, että kotihoito käy 15 minuuttia, antaa lääkkeen tai hoitaa haavaa ja lähtee, tämä hoitaja jäisi mummon tai papan kanssa koko päiväksi. He voisivat laittaa ruokaa ja käydä yhdessä ulkona. Hän olisi paikalla koko ajan kuin henkilökohtainen avustaja. Samalla hän opiskelisi suomen kieltä verkossa.” Forsang kertoo, että Kamerunissa ja laajemminkin Afrikassa kasvetaan ajatukseen siitä, että omaiset hoidetaan itse. Siksi hän kohtaa asiakkaansa kuin he olisivat hänen omia läheisiään ja hoitaa heitä niin kuin toivoisi itseään hoidettavan. Hän onkin saanut lempinimen “aurinkoinen tyttö”. Se kuvaa tunnelmaa, jonka hän tuo mukanaan huoneeseen. . Aurinkoinen tyttö Muilla mailla Kotipalveluyrittäjä Georgiana Forsang on huomannut, että monet vanhukset pitävät maahanmuuttajista. TEKSTI ANNIINA NIRHAMO
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==