25 YRITTÄJÄNAINEN Ajassa Edunvalvonta mintaympäristö. Täällä yrittäjyyteen liittyvä julkinen politiikka ja rahoitus, infrastruktuuri, palvelut, tilat, fasiliteetit ovat oikeinkin hyvässä kunnossa. Heikko kohta löytyy kulttuurista. Näin meille kertovat GEM-tutkimuksen tilastot. GEM on maailman laajin ja pitkäkestoisin yrittäjyystutkimus. Siihen on haastateltu yli 160 000:ta ihmistä 53 eri valtiosta. Suomestakin otos on iso: väestötutkimukseen haastateltiin yli 2 000:ta suomalaista aikuista. Lisäksi koottiin paneeli, joka muodostui maamme yrittäjyyden asiantuntijoista. Tutkimuksen asiantuntijaosiota toteuttamassa ollut tutkijayliopettaja Sanna Joensuu-Salo Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kuvailee, miten paneelin mukaan naisilla on maassamme hyvät mahdollisuudet yrittää. Esimerkeiksi nousivat muun muassa lastenhoito- ja hoivapalvelut. Asiantuntijanäkökulmasta tukimuodot naisille ovat pohjoismaiden parhaimpia. Mutta kun samaa kysytään naisilta väestötutkimuksessa, vastaukset eivät olekaan yhteneväisiä. Ja se näkyy käytännössä: naisten varhaisen vaiheen yrittäjyysaktiivisuus jää selvästi miesten tasoa matalammaksi. Yksi asiantuntijoiden esiin nostamista syistä naisten heikompaan yrittäjyysaktiivisuuteen on se, ettei naisilla ole yhtäläistä pääsyä rahoitukseen ja markkinoihin kuin miehillä. Kun puhutaan yrityksen perustamisesta, on saatu selville, että Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Egyptissä vähintään kaksi miestä perustaa yrityksen jokaista naisen perustamaa yritystä kohden. Tuoreimman GEM-tutkimuksen Suomen osiota tehneet Joensuu-Salo ja Pauliina Björk Oulun yliopistosta uumoilevat, että työmarkkinoiden jakautuneisuus naisten ja miesten aloihin voi olla yksi selittäjä sille, miksi Pohjoismaissa, tasa-arvon mallimaissa, naisten yrittäjyys on huomattavan matalalla tasolla. ”Kyllähän jokaisen kyvyt pitäisi saada käyttöön sukupuolesta riippumatta”, projektitutkija Björk sanoo. Kun naiset ryhtyvät yrittäjiksi huomattavasti miehiä harvemmin, Suomi ei hyödynnä koko yrittäjyyspotentiaaliaan. ”Monesti tytöt eivät edes ajattele teknisiä aloja pohtiessaan opiskelupaikkaa. Tekniset alat eivät vain kiinnosta tyttöjä. Olisi syytä pohtia, miksi ne eivät kiinnosta.” Työelämän jakautumisen lisäksi tutkijat arvioivat suomalaisnaisten vastauksissa kuuluvan myös pohdintaa siitä, onko naisilla yrittäjinä yhtäläinen pääsy resursseihin. Jos rahoitus, markkinat, verkostot tai uskottavuutta vahvistavat kontaktit eivät avaudu kaikille samalla tavalla, yrittäjyyskuilu ei kavennu kannustuspuheilla. Mikä muuttuisi, jos esimerkiksi rahoitushakemuksia arvioitaisiin täysin anonyymisti. ”Jos arvioitaisiin pelkkää yritysideaa, muuttuisivatko päätökset? Ettei se, kuka hakija on – esimerkiksi nainen, mies, maahanmuuttaja – vaikuttaisi millään tavalla päätöksentekoon”, tutkijat pohtivat. Yksi tutkimuksen kysymyksistä tiedusteli, jättääkö vastaaja yrityksen perustamatta epäonnistumisen pelossa. Miehistä 45 prosenttia vastasi myönteisesti, naisista lähemmäs 60. GEM-tutkimuksessa naiset ilmaisivat miehiä harvemmin korkeaa luottamusta omiin yrittäjyysvalmiuksiinsa (31 % vs. 43 %). Yhtäältä vastausprosentteja selittää se, miten yhteiskunnassa puhutaan yrittäjyydestä, minkälaisia esimerkkejä ja esikuvia ihmiset näkevät, minkälainen kuva yrittäjyydestä on muodostunut. Kulttuuriset ja myös sosiaaliset normit vaikuttavat siihen, minkälainen ilmapiiri yrittäjyyden ympärillä vallitsee. ”Asiantuntijapaneelin vastauksissa minut yllätti se, miten arviot siitä, minkälaisena yrittäjyys nähdään Suomessa, olivat tippuneet huomattavasti edellisistä arvioista”, Joensuu-Salo toteaa.” Yhteiskunnassamme on kuitenkin ollut paljon hyvääkin puhetta yrittäjyydestä, esiin on nostettu naisyrittäjiä ja roolimalleja. En etukäteen ajatellut, ettei suomalainen kulttuuri olekaan niin yrittäjyysmyönteinen.” Joensuu-Salo peräänkuuluttaa jo varhaiseen koulumaailmaan voimakkaampaa yrittäjyyskasvatusta. ”Asenteet muovautuvat huomattavan nuorina.” Hän ei vaadi, että jokaisen toisen asteen opiskelijan tulisi olla perustamassa yritystä, vaan alleviivaa, että yrittäjyydessä tarvittavista taidoista, kuten luovuudesta, oma-aloitteisuudesta tai vaikkapa epävarmuuden sietokyvystä on hyötyä missä tahansa työssä. Pauliina Björk KUVA TUUKKA KIVIRANTA Sanna Joensuu-Salo KUVA OULUN YLIOPISTO
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==