Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

otolla varustetussa koneellisessa ilmanvaihdossa.

Toisaalta massiivirakenteet, varsinkin tiili, tasaavat

sisätilan lämpötilaeroja ja säästävät näin energiaa.

Painovoimainen ilmanvaihto ei kuluta sähköä kuten

koneellinen.

Puuta luomusti ja liimaamalla

Riittävän järeän puun loputtua Suomen metsistä on

hirsiä alettu liimata pienemmistä kappaleista riittä-

vän pituuden ja paksuuden saavuttamiseksi. Liima-

hirsiä ovat esimerkiksi jatketut hirret sekä lautatava-

rasta liimatut lamellihirret. Lamellihirsi on painu-

maton, kun osa laudoista liimataan pystyasentoon.

Pudasjärven hirsikoulukin on liimattua hirttä.

Myös CLT-levyt luetaan puiseksi massiiviraken-

teeksi. CLT-levy valmistetaan liimaamalla ristiin

lautoja. CLT-levyn ja lamellihirren liimapinnat ovat

herättäneet epäilyjä rakenteen hengittävyyden suh-

teen luonnonmukaisia ratkaisuja etsivien rakenta-

jien parissa.

CLT:n suosio on ollut viimevuodet voimakkaas-

sa kasvussa Keski-Euroopassa. CLT-levyn etuja ovat

keveys ja rakentamisen nopeus työmaalla. CLT:stä

voidaan valmistaa huomattavan suuria valmiiksi

muotoiltuja ja aukotettuja elementtejä, joiden pai-

no on vain kymmenesosa vastaavaan betoniele-

menttiin verrattuna. Suomessa CLT-rakentaminen

on ollut maltillisempaa. Suomalaiset metsäyhtiöt

ovat valmistaneet jo vuosia CLT-levyjä Keski-Euroo-

pan tehtaissaan, mutta nyt ensimmäinen tehdas on

perustettu Suomeenkin.

CLT:n rinnalle on kehitelty liimattomia massii-

vipuulevyjä. Esimerkiksi arkkitehtitoimisto Liva-

dyn Huopalahden aseman tuntumaan suunnittele-

ma asuintalo on tarkoitus toteutetaan liimattomista

massiivipuulevyistä ja välttää muoveja ja moniker-

roksisia rakenteita. Huopalahden hanke toteutetaan

painovoimaisella ilmanvaihdolla. Käytettävän mas-

siivipuulevyn tiiveys perustuu aaltoprofiloitujen

lautojen kiristymiseen kiinni toisiinsa puun eläes-

sä. Levyt pysyvät koossa pitkien teräksisten kierre-

tankojen avulla.

Nimenomaan yksiaineisuus ja kemikaalien

mahdollisimman vähäinen käyttö ovat usein mas-

siivirakentamisen tavoitteita. Rakennusmateriaa-

lien ja tuotteiden määrä on kasvanut rajusti viime

vuosikymmeninä. Materiaalituntemuksemme ei

pysy vauhdissa mukana, emmekä aina edes tarkal-

leen tiedä, mitä aineita taloissamme ja kodeissam-

me on käytetty.

Ruotsista massiivipuusta rakennetaan Suomea

enemmän. Ruotsissa massiivipuun osuus puura-

kenteisista asunnoista on 20 %. Massiivipuuele-

menttivalmistajia on useita, ja kunnatkin suosivat

massiivipuurakentamista.

Tiiliseinä kestää

Tiili oli kaupungeissa vallitseva rakennusmateriaali

viime vuosisadan puolivälin tienoille saakka. Vaik-

ka kahden kiven tiiliseinän u-arvo on vain 0,9–1,05

luokkaa, ovat esimerkiksi Töölön massiivitiilitalot ol-

leet Helsingin energian tilastojen mukaan energiate-

hokkaimpia asuinrakennuksia kaupungissa aivan vii-

me vuosiin saakka. Tämä ei selity yksin tehottomalla

ilmanvaihdolla, vaan myös massiivirakenteiden ky-

vyllä varastoida lämpöä ja tasata lämpötilaeroja.

Vuonna 2001 toteutettiin L-arkkitehtien suun-

nittelema asunto-osakeyhtiö Tuusulan Lottako-

Konstaapeli Spaak pystytysvaiheessa.

Kuva: Avarrus Oy