Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

Lottakodin energiankulutus kestää vertailun

Lottakodin viereen on rakennettu Nuorisosäätiölle

samaan aikaan lähes samanlainen kr-talo, joka puo-

lestaan on eristerapattu ja jonka ulkoseinien U-arvo

on 0,28W/m²K. Rakennuksen ilmanvaihto on Lotta-

kodin tapaan keskitetty koneellinen poistopuhallus-

järjestelmä. Jälkiseurannan mukainen lämmönkulu-

tus on hyvin samaa luokkaa kuin Lottakodissa, vaih-

dellen 40–45 KWh/m³. Tästä voidaan hyvinkin tehdä

se johtopäätös, että massiivinen tiilirakenne on ener-

giatehokkuutta ajatellen huomattavasti parempi kuin

sen laskennallisesti pitäisi olla.

Valitettavasti nykyisellä U-arvojen laskentame-

netelmällä massiivitiilirakenteelle saatu lämmönlä-

päisyarvo ei vastaa todellisuutta, vaan johtaa ener-

giatehokkuuslaskelmia tehtäessä todellisuutta huo-

nompaan tulokseen. Monoliittisille massiiviraken-

teille tulisikin kehittää oma laskentamenetelmä,

joka ottaisi huomioon tälle rakenteelle tyypillisen

lämmönvaraus- ja lämpövaihteluiden tasausomi-

naisuuden.

Uuden polven tiilirakenne mahdollistaa

massiivirakentamisen

Kun perinteisellä massiivitiilirakenteella ei lasken-

nallisesti päästä vaadittuun U-arvoon, on vastaavan-

tyyppinenmonoliittinen rakennemahdollista toteut-

taa esim. keraamisilla kennoharkoilla, joita käytetään

varsin yleisesti Euroopassa. Noin 50 cmpaksulla ken-

noharkolla on mahdollista rakentaa nykymääräykset

täyttävä ulkoseinärakenne ilman erillistä lämmön-

eristettä ja höyrynsulkua. Rakenteen on todettu toi-

mivan varsin hyvin nykyolosuhteissa ja esimerkik-

si Euroopassa sillä on rakennettu pientalojen lisäksi

myös asuinkerrostaloja, kouluja ja päiväkoteja.

Suomessa kennoharkoilla on toteutettu toistai-

seksi vain pientaloja, mutta rakenteen käyttö on

lisääntymässä sen hyvistä rakennusfysikaalisista

ominaisuuksista johtuen. Asiaa edesauttaa myös se,

että monista kosteus- ja homeongelmista johtuen

rakenteisiin etsitään uusia ja terveellisempiä ratkai-

suja. Tällä hetkellä kennoharkoista on suunnitteilla

maan ensimmäiset koulu- ja kerrostalokohteet, joi-

ta aletaan rakentaa kuluvan vuoden aikana. Esimer-

kiksi Kotkaan ja Joensuuhun on lähdössä kevään ai-

kana asuinkerrostalot, joiden

ulkoseinärakenteet toteute-

taan 50 cm paksuisilla ken-

noharkoilla.

■

Rakennusinsinööri

Juha Karilainen

Rakennustekninen johtaja. Wienerberger Oy Ab.

Uuden polven massiivitiilirakenteinen talo voidaan toteuttaa nykyiset lämmöneristysmääräykset täyttäen esim. keraamisilla

kennoharkoilla, joiden käytöstä on runsaasti kokemuksia Euroopasta. Suomeenkin on rakenteilla ja suunnitteilla jo useita pien-

ja kerrostalokohteita sekä kouluja kennoharkoista.

Kuva: Wienerberger Oy Ab