36 / 76
36
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
On tosin huomioitava, että vanhojen tiilikerros-
talojen energiatehokkuutta parantaa varsin usein
umpikorttelikaavasta johtuva ulkoseinien pienempi
kokonaispinta-ala sekä sisäpihan suojaava vaikutus.
1990-luvulle tultaessa ulkoseinien U-arvovaati-
mukset ovat kiristyneet edelleen, ollen vuosituhan-
nen vaihteessa jo 0,28 W/m²K ja 2000-luvulle tulta-
essa kiristyminen on vielä jatkunut. Nykyisten lähes
0-energiarakentamiseen vaadittavien vaatimusten
astuttua voimaan on ulkoseinän U-arvovaatimuk-
seksi vakiintunut 0,17 W/m²K.
Massiivitiilirakenne parantaa myös
sisäilman laatua
Massiivitiilirakenteen sisäilman laatua parantava
vaikutus perustuu poltetun savitiilen huokosraken-
teen kykyyn tasapainottaa sisäilman lämmön- ja
kosteuden vaihtelua niin talvella, kun huoneilma on
muutoin kuivaa, kuin kesälläkin, kun ilman suhteelli-
nen kosteus on suurimmillaan. Rakenteen hyödyntä-
minen paremman sisäilman laadun ylläpitämiseksi
edellyttää kuitenkin sisäpuolisilta pintamateriaaleil-
ta hengittävyyttä, esim. hengittäviä sisämaaleja.
Adlonin talon energiankulutus vain 32 kWh/m³
Hyvä esimerkki vähän energiaa kuluttavasta massii-
vitiilikerrostalosta on Helsingissä Töölöntorin laidal-
la sijaitseva 7-kerroksinen, v. 1938 rakennettu Adlo-
nin talo, jonka ulkoseinät on toteutettu puolentois-
ta kiven massiivitiilirakenteena. Rakennuksen ener-
giankulutus on keskimäärin vain n. 32 kWh/m³,
sisältäen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden ku-
lutuksen.
Talon ikkunat ovat tavanomaiset kolmikerrosla-
sit ja ilmastointi vanhoille taloille tyypillinen kes-
kitetty koneellinen poistoilmajärjestelmä. Tuloil-
maventtiilit on uusittu termostaatilla varustetuik-
si, mikä omalta osaltaan on alentanut jonkin verran
energiankulutusta. Muita energiansäästötoimenpi-
teitä ei ole tehty. Talon alakerrassa toimiva yleinen
kuntosali heikentää hieman rakennuksen kokonais-
energian kulutusarvoja, mutta jos se jätettäisiin pois
laskuista, olisi talon energiatehokkuus todella hyvä,
vastaten nykyisiä hyvin eristettyjä uudistaloja.
Tuusulan Lottakoti – 2000-luvun
energiapihi massiivitiilitalo
Lotta Svärd Säätiö rakennutti vuonna 2001 Tuusu-
laan asuinkerrostalon, jonka ulkoseinärakenne nou-
dattaa viime vuosisadan alun rakenneratkaisua, eli
ulkoseinät on muurattu kahden kiven umpimuurei-
na ilman erillistä lämmöneristettä. Ulkoseinien las-
kennallinen U-arvo on 0,85 W/m²K, johtuen koh-
teessa käytettyjen tiilien hieman normaalia suurem-
masta rei’ityksestä. Lisäksi rakennuksen ulkopinta
on rapattu. Ikkunat ovat 2000-luvun taloille tyypilli-
set kolmikerroslasit.
Talon ilmanvaihtojärjestelmä on keskitetty ko-
neellinen poistopuhallusjärjestelmä ja tuloilma
otetaan ikkunoiden yhteyteen tehdyistä tuuletus-
aukoista. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna talon
ei pitäisi olla energiatehokas. Kaikesta huolimat-
ta talon lämmitykseen käytettävän energian keski-
määräinen kulutus on vain 46–48 KWh/m³, mikä
2000-luvulla rakennettuihin normaalikerrostaloihin
verrattuna on varsin kilpailukykyinen. Kun otetaan
huomioon, että kyseessä on pistetalo ilman ympä-
röivän korttelin suojaa, on tulos erinomainen.
Yhtiön teknisenä isännöitsijänä toimiva
Ta-
pani Aarnivuo
Isännöitsijätoimisto Westerstråh-
le & Co:sta kertoo, että talon energiankulutus voisi
olla vielä paljon pienempi, jos taloon olisi alkujaan
asennettu nykyaikaiset matalaenergiaikkunat.
1930-luvulla Helsingin Töölöön rakennetun täystiiliraken-
teisen Adlonin talon lämmitysenergian kulutus on vain 32
kWh/m³ vuodessa, sisältäen lämmityksen ja lämpimän
käyttöveden, mikä on jopa hieman parempi kuin 2000-luvulla
rakennetuissa kerrostaloissa keskimäärin.
2000-luvun alussa rakennetun massiivitiilirakenteisen As.
Oy Tuusulan Lottakodin lämmitysenergian kokonaiskulutus
on 46–48 kWh/m³, mikä on samaa tasoa kuin viime vuosina
rakennetuissa kerrostaloissa keskimäärin, kertoo Lottakodin
isännöinnistä vastaava Tapani Aarnivuo Isännöitsijätoimisto
Westerstråhlesta.
Kuva: Wienerberger Oy Ab
Kuva: Wienerberger Oy Ab