Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

ksiaineisia seinärakenteita, kuten hirsi- tai tii-

liseinää, kutsutaan massiivirakenteiksi. Sama

aine sekä eristää että kantaa. Hirsi- ja tiili oli-

vat vallitsevia rakennusmateriaaleja vuosi-

satoja, kunnes nopeammin pystytettävissä olevat ja

kustannustehokkaammat, mutta samalla monimut-

kaisemmat rakennevaihtoehdot syrjäyttivät ne. Hirsi

taipui rankarakenteiden tieltä ja massiiviset tiilisei-

nät jyräsi sandwich-elementtitekniikka. Hirren ja tii-

len käyttö ainakin suuremmissa kohteissa hiipui lä-

hes olemattomiin.

Nyt, liki sadan vuoden ruususenunen jälkeen

kiinnostus massiivirakentamista kohtaan on viriä-

mässä uudelleen. Massiivirakenteita pidetään kes-

tävinä, ja ne nähdään vähemmän riskialttiina kos-

teus- ja sisäilmaongelmille kuin useita materiaali-

kerroksia sisältävät rakenteet. Massiivirakenteissa

ei ole materiaalien välisiä rajapintoja, joihin kosteus

voisi tiivistyä. Sekarakenteissa eri materiaalikerrok-

set vastaavat eri toiminnoista kuten kantavuudesta,

lämmöneristävyydestä, ilmantiiveydestä tai julkisi-

vun ulkonäöstä. Useille sisäilmasairaille massiivira-

kenteiset talot ovat osoittautuneet ainoaksi vaihto-

ehdoksi, joissa he pysyvät asumaan.

Massiivirakenteet ja painovoimainen ilmanvaih-

to liitetään usein toisiinsa luonnonmukaisen ra-

kentamisen tai ”terve talo” -konseptin yhteydessä.

Nämä eivät aina taivu nykyisiin energiamääräyksiin.

Painovoimaisen ilmavaihdon yhteydessä hukataan

lämpöä harakoille enemmän kuin lämmöntalteen-

Massiivirakentaminen

Massiivirakentamisella on pitkät perinteet Suomessa. Vuosikymmenten

jälkeen kiinnostus massiivirakentamista kohtaan on jälleen viriämässä.

Mitä hyötyä tai haittaa massiivirakentamisesta on?

PEKKA HÄNNINEN

Kiinnostus massiivirakentamista kohtaan on lisääntynyt mm. sisäilmaongelmien takia. Avarrus Arkkitehtien hirsirakenteinen ja

painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rivitalo As Oy Konstaapeli Spaak Helsingin Vanhassakaupungissa.

Kuva: Ville Vappula