Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

Nyt hommiin!

41 prosenttia on suuri luku. Kuinka se saadaan pie-

nenemään? Mielestäni valistuksella on edelleen suu-

ri painoarvo toimivan palo-osastoinnin toteutumi-

sessa niin rakennuksen suunnittelu-, rakennus- kuin

käyttövaiheessa. Virheiden mahdollisuus pienenee,

kun sekä suunnittelija, rakennusmies että rakennuk-

sen käyttäjä ymmärtävät osastoinnin merkityksen,

tulipalon kehittymistavat sekä savun vaarallisuu-

den. Huomasin huolekseni, että niin sanotut raken-

nusmieskohtaiset ratkaisut vaikuttavat olevan vali-

tettavan yleisiä. Uutta lämpökeskusta asennettaessa

ei ehkä hoksata, että putkia varten puhkaistava sei-

nä on osastoiva. Ei ehkä ymmärretä, että rivitalon ul-

lakolla tulipalon kehittämä ylipaine voi painaa auki

YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSISTÄ

Osastoinnin pettäminen:



Pettämisen tilastollinen

todennäköisyys

95 % varmuudella

38,94 - 42,8 %



Tapauksissa, joissa osastointi petti:

Vastoin määräyksiä toteutettujen rakenteiden osuus suuri

Rakennus- ja irtaimistovahingot selvästi suurempia

Käyttötaparyhmät, joissa osastointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota:



Asunnot ja vapaa-ajan asunnot

(suuri määrä tapauksia, uhattu

henkilömäärä)



Tuotanto- ja varastotilat

(suuri määrä tapauksia, suuret vahingot, eniten

osastoinnin pettämisiä suhteessa kyseisten palojen määrään)



Kokoontumis- ja liiketilat

(suuret vahingot, uhattu henkilömäärä)

Yleisimmät osastoinnin pettämisen syyt:



Aukot, muut epätiiveydet, avoimet ikkunat ja palo-ovet

(suuri määrä,

huomattavasti määräystenvastaisuuksia)



Ovet

(eniten pettänyt rakenneosa, määräystenmukainenkin ovi voi olla auki)



Läpiviennit

(usein pettänyt rakenneosa, vaikea havaita esimerkiksi

alaslasketun katon takia)



Palomuuri

(50 % pettäneistä määräysten

vastaisia)

Oikein tehdyn osastoinnin hinta:



Mitätön

suhteessa osastoinnin suojaamien ihmishenkien, alueiden ja

omaisuuden arvoon



Kunnossapito

halpaa

tai

lähes ilmaista

osastoivien seinien luukkuja, jos

ne ovat liian heikosti kiinnitetty-

jä. Työmaavalvontaan ja työmaan

johtoon tulee kiinnittää huomiota,

jotta virheiltä vältytään.

Erityisesti rakennuksen käyt-

täjien valistaminen on hedelmäl-

listä. He oleskelevat eniten raken-

nuksessa ja siten voivat myös par-

haiten havaita mahdolliset puut-

teet. Tämä edellyttää kuitenkin

riittäviä tietoja paloturvallisuu-

desta. Rakennusmääräykset saat-

tavat perehtymättömän silmään

vaikuttaa monimutkaisilta, mutta

täydellinen osaaminen ei oikeas-

taan olekaan tarpeen. Pääpiirteis-

sään riittää, kun ymmärtää, miksi

palo-osastoja rakennetaan ja mil-

laiset tilat yleensä erotetaan omik-

si osastoikseen. Parhaassa tapa-

uksessa esimerkiksi valistunut

asiakas sairaalakäynnillä kiinnit-

tää huomiota siihen, että ulos-

käytävän vihreän merkin vieressä

seinässä on johtoja varten porattu

aukko porraskäytävään. Ehkä asi-

akas osaa järkeillä, ettei liene hyvä

päästää palosta syntyvää savua ti-

laan, jonka kautta ihmisten on pe-

lastauduttava.

Palo-osastoinnin toteutuminen toimivaksi on

monen asian summa. Rakennusprosessiin liittyy

monia toimijoita – suunnittelijoita, rakentajia sekä

valvontaviranomaisia – joilla jokaisella on suuri

vastuu osastoinnin toimivuudesta. Toivonkin, että

mahdollisimman moni perehtyisi asiaan. Materiaa-

lia löytyy runsaasti ja kehotan haastamaan pelastus-

laitoksen väkeä keskusteluihin. Paloturvallisuus on

yhteinen asia!

■

Tuore paloinsinööri

Mikael Minkkinen

Opinnäytetyötä voi tarkastella osoitteessa:

http://www.theseus.fi/handle/10024/135490

Huoltoasema

Vanhaan huoltoasemaan oli tehty remontti.

Maanalaisessa kerroksessa sijaitsevan pannu-

huoneen palo-ovien yläpuolelta vankan seinän

läpi oli johdettu putkia. Putkia varten poratusta

reiästä olisi mahtunut ryömimään kissa. Avoimia

aukkoja oli muuallakin sen verran, että kellaris-

sa syttynyt palo olisi nopeasti levittänyt savua

asiakastiloihin.