Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

kennuksen käyttäjät eivät ehkä tunnista ovea palo-

oveksi tai ymmärrä sen merkitystä. Auki kiilaami-

sen seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Toisin kuin

muissa rakennustyypeissä, asuinkerrostaloissa ei

vaadita suljinlaitetta oviin, jotka johtavat huoneis-

toista porraskäytävään. Kyseiset ovet ovat palo-ovia,

joiden auki jääminen palotilanteessa voi estää asuk-

kaiden turvallisen poistumisen.

Läpiviennit vaikuttavat olevan ikuisuusongel-

ma. Varsinkin korjausrakentamisen yhteydessä saa-

tetaan puhkaista epähuomiossa reikiä osastoiviin

seiniin. Sen lisäksi ei ole aivan harvinaista sekään,

että piirustuksissa osastoiduiksi merkityt läpivien-

nit ovat syystä tai toisesta jääneet tiivistämättä. Eri-

tyisesti alaslaskettujen kattojen yläpuolelle piiloon

katseilta jää helposti puutteellisia läpivientejä. On-

gelman selvittäminen vaatisi monesti vain jakkaran,

taskulampun ja hiukan tasapainoa.

Onko osastointi hintansa väärti?

Tutkimustyössäni havaitsemieni yleisten osastoin-

tiongelmien korjaaminen ei ole kovinkaan kallista.

Tavallisen kunnollisen palo-oven tai sulkijalaitteen

hinta ei ole järisyttävän suuri. Läpivientien tiivistämi-

seen käytettävät massat ja mansetit eivät masentane

mahdottomasti rakentajaa. Täysin ilmaisen palotur-

vallisuusteon teet, kun nappaat aukipitokiilan pois

palo-oven alta! Rakennuksen kokonaiskustannuksis-

sa osastoivat rakenteet saattavat toki näkyä piikkinä,

mutta toisaalta ne saattavat suojella jotain korvaama-

tonta.

Tunnin paloa kestävän teräspalo-oven hinta voi

lähennellä tuhatta euroa, mutta voiko sen mahdol-

lisesti suojaamille ihmishengille edes laskea arvoa?

Ymmärrän, että asuinkerrostalon rakentaja saattaa

karsastaa muutaman sadan euron kappalehintais-

ten ovipumppujen asentamista huoneistojen ker-

rostaso-oviin. Maksaisivatko ovipumput kuitenkin

hintansa takaisin, jos yksi sellainen sattuisi paina-

maan kiinni oven, jonka kautta yksiössä syttynyt

tulipalo olisi voinut levitä koko porraskäytävään?

Montako ihmistä pääsi pelastautumaan savuttoman

porraskäytävän kautta? Paljonko koko rakennuksen

kattavat savusta aiheutuneet korjaukset olisivat ro-

kottaneet? Kun osastointiin panostetaan kerralla oi-

kein, huolto on varsin halpaa ja helppoa. Kunnol-

lisen osastoinnin avulla voidaan välttyä henkilöva-

hingoilta sekä pienentää palon aiheuttamia mate-

riaalivahinkoja.

Koulu

Erään ala-asteen jokaisen porraskäytävän ovi-

pumpuilla varustetut lankalasiset teräspalo-ovet

olivat haassa apposen avoinna. Ilmeisesti tarkoi-

tus oli jouhevoittaa kulkemista, mutta kuka kä-

visi palotilanteessa nappaamassa jokaisen ker-

roksen ovet haasta?

Niin sanottu rakennusmieskohtainen luukkuratkaisu.

Kerrostalo

Pohjakerroksen teknisistä tiloista ja irtaimisto-

varastosta porraskäytävään johtavien ovien piti

rakennuslupapiirustusten mukaan olla tunnin

paloa kestäviä palo-ovia. Ovet olivat kuitenkin

todellisuudessa ohuita tavanomaisia puuovia.

Kuinka kukaan ei ollut kiinnittänyt asiaan huo-

miota missään vaiheessa? Ehkä virhe oli liiaksi

näkyvillä, jotta siihen olisi osattu kiinnittää huo-

miota.

Kuva: Mikael Minkkinen

Pitikö palo-osastointi? Opinnäytetyössä tutkitut tapaukset.

(Opinnäytetyö 2017, Mikael Minkkinen)

sammutustoiminnan tukena palo-osastoinnin muodostamat rajalinjat ovat

äärimmäisen tärkeitä. Palo-osastointi on siis oleellinen osa rakennuksen ja sen

käyttäjien turvallisuutta. Lasketaanko osastoinnin varaan kuitenkin liikaa odotuksia?

Kuinka suureksi arvioisit todennäköisyyden palo-osastoinnin pettämiselle?

Tutkin Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyössäni palo-osastoinnin

luotettavuutta. Aineistonani käytin Suomen pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto

PRONTOsta haettuja tietoja vuosina 2009–2016 sattuneista onnettomuuksista.

Työni pohjalta jouduin tekemään odottamattom n johtopäätöksen. Osastoinnin pettämisen

tilastollinen todennäköisyys on liki 41 prosenttia. Suhteutettuna Suomen rakentamismääräyksiin

luku on huolestuttava – palo-osastoinnin on kestettävä palon rasitusta määrätty aika. Tästä syystä

pienikin määrä pettäneitä osastointeja olisi merkittävä epäonnistuminen – useista kymmenistä

prosenteista puhumattakaan. ”Tarttis tehrä jotain”, sanoi eräskin presidentti.

1018

1473

Osastointi ei pitänyt Osastointi piti

Pitikö palo-osastointi? Opinnäytetyössä tutkitut tapaukset. (Opinnäytetyö 2017, Mikael Minkkinen)