

RY Rakennettu Ympäristö 1/18
27
lut sinällään hyväksyttävällä tasolla.
P3-paloluokan asuinkerrostaloa, jonka päällek-
käiset kerrokset kuuluvat eri asuinhuoneistoon, ei
enää ole mahdollista toteuttaa taulukkomitoituk-
sella, vaan rakennustyyppi täytyy toteuttaa P2-palo-
luokan rakennuksena. Muutoksessa on samalla tar-
kistettu P2-paloluokan vaatimuksia ko. rakennus-
tyypin osalta. Siirtyminen P2-paloluokkaan ei ai-
heuta rakennuskustannusten merkittävää nousua,
mutta muutos pienentää henkilövahinkoriskejä ja
omaisuusvahinkoja.
Puukerrostalojen suojaverhouksiin helpotuksia
Puukerrostalojen käyttötarkoituksia luokka-luku-
arvomitoituksessa on laajennettu koskemaan jo ai-
emmin mukana olleiden asuinrakennusten ja työ-
paikkarakennusten lisäksi majoitusrakennuksia,
hoitolaitoksia, lukuun ottamatta suljettuja rangais-
tuslaitoksia, sekä kokoontumis- ja liikerakennuksia.
Suojaverhousvaatimuksia puukerrostalojen raken-
nusosien pinnoissa on helpotettu, mikä sisäpintojen
osalta osaltaan laajentaa arkkitehtonisia ratkaisuja.
Käyttötarkoitushelpotukset alentanevat suun-
nittelukustannuksia, koska useimmat hankkeet voi-
daan toteuttaa luokka-lukuarvomitoituksella, ja yh-
denmukaistavat turvallisuustasoa verrattuna ta-
pauskohtaiseen suunnitteluun. Myös puun käyttöä
lisäkerrosrakentamisessa on helpotettu tarkista-
malla luokka-lukuarvovaatimuksia.
Lämmöneristeisiin täsmennyksiä
Palavien lämmöneristeiden käyttöön liittyviä vaati-
muksia on täsmennetty, jotta tulkinnanvara näissä-
kin vähenisi. Tarkistuksia tehtäessä on pidetty mie-
lessä alan teollisuuden toimintaedellytykset ja kiris-
tyvät energiatehokkuusvaatimukset.
Asetuksella mahdollistetaan luokka-lukuarvo-
mitoituksessa yhden portaan uloskäytäväratkaisut
aiempaa korkeammissa asuinrakennuksissa, jos ra-
kennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla au-
tomaattisella sammutuslaitteistolla. Tämä vaihto-
ehtoinen malli perinteiselle kahden uloskäytävän
ratkaisulle mahdollistaa rakennusten tilatehokkuu-
den ja tonttitehokkuuden parantamisen. Vaihtoeh-
to vastaa kustannuksiltaan likimäärin kahden ulos-
käytävän mallia.
Korkeisiin kerrostaloihin tarkennuksia
Korkeiden kerrostalojen vaatimuksista on muutoin-
kin säännelty entistä tarkemmin. Yli 28 metriä kor-
keiden rakennusten osalta kerrososastoinnille on
annettu ylimpien kerrosten osalta rajoitukset. Yli 56
metriä korkeiden rakennusten lämmöneristeiden ja
julkisivutarvikkeiden luokkavaatimus on A2-s1, d0.
Lisäksi yli 2-kerroksiset ja yli 56 metriä korkeat P1-
paloluokan rakennukset edellytetään varustettavak-
si automaattisella sammutuslaitteistolla. Lontoon
Grenfell Towerin tapainen onnettomuus ei ole uusi-
en säännösten mukaan toteutetuissa rakennuksissa
Suomessamahdollinen. Vaatimusten tiukentaminen
korkeiden rakennusten osalta ei kuitenkaan vaikuta
merkittävästi rakennuskustannuksiin, koska jo ny-
kyisellään tapa rakentaa on pääosin esitettyjen vaa-
timuksen mukaista.
Asuntojen kerrostaso-ovissa on ollut mahdolli-
suus käyttää niin sanottua sisään aukeavaa tupla-
ovea. Uudet säännökset eivät tuota enää mahdollis-
ta, vaan kerrostaso-oven osalta edellytetään, että se
avautuu poistumissuuntaan. Syynä muutokseen on,
että Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan
ilmatiiviissä huoneistossa paine palon alkuvaihees-
sa voi vaikeuttaa sisäänpäin avautuvan oven avau-
tumista ja täten vaarantaa pelastautumisen ja myös
vaikeuttaa pelastustoimia. Vaatimuksesta ei aiheu-
du kustannusvaikutuksia.
Uutena vaatimuksena on koulujen varustami-
nen, oppilasmäärästä riippuen, sähköverkkoon kyt-
ketyillä palovaroittimilla, paloilmoittimilla tai hä-
täkeskukseen kytketyillä paloilmoittimilla. Tätä on
ehdotettu useissa koulujen turvallisuutta pohtineis-
sa työryhmäraporteissa.
Lopuksi
Asetus rakennusten paloturvallisuudesta on varsin
laajavaikutteinen. Siihen törmää lähes jokainen ra-
kennusta tai sen muutosta suunnitteleva. Rakennus-
ten palomääräykset ovat olleet tehtyjen selvitysten
mukaan eniten tulkintoja aiheuttava dokumentti ver-
rattuna muihin rakentamista koskeviin määräyksiin.
Paloturvallisuusasioihin liittyy monia mielipiteitä ja
intressejä. Asiaa ei helpota, että säädöksiä ovat tulkit-
semassa kahden hallinnonalan virkamiehet. Toivot-
tavasti uusi asetus selkeyttää suunnittelua ja vähen-
tää viranomaistulkintoja.
Asetuksen yhteydessä on annettu perustelu-
muistio, jossa on esitetty pykäläkohtaisesti ohje-
luonteista tekstiä. Varsinainen viranomaisohje on
valmistelussa ja se julkaistaan kevään 2018 aikana
perustelumuistion pohjalta. Asetus löytyy ympä-
ristöministeriön nettisivuilta sekä Suomen säädös-
kokoelmasta (848/2017). Asetus ja ohje julkaistaan
myöhemmin ympäristöministeriön ylläpitämäs-
sä Suomen rakentamismää-
räyskokoelmassa.
■
Diplomi-insinööri
Jorma Jantunen
.
Yli-insinööri. Ympäristöministeriö,
rakennetun ympäristön osasto.