34 / 76
34
RY Rakennettu Ympäristö 1/18
ovat suurimpia energiasyöppöjä olleet 1960–80-lu-
vulla rakennetut elementtikerrostalot. Sen sijaan
ennen 1960-lukua rakennetut massiivitiilirunkoiset
kerrostalot ovat jälkiseurannan mukaan varsin ener-
giataloudellisia.
Energiayhtiö Helenin keräämien energiankulu-
tustilastojen perusteella 1900-luvun alussa raken-
nettujen kerrostalojen keskimääräinen energianku-
lutus on reilusti alle 50 kWh/m³, ollen parhaimmil-
laan jopa 30 kWh/m³. Kun otetaan huomioon, että
Rakennusfysikaalisesti
optimaalinen massiivitiilirakenne
Suurin osa maamme kerrostaloista rakennettiin aina 1950-luvun puoleen
väliin asti massiivirakenteisina tiilestä, ilman erillistä lämmöneristettä.
Nämä usein myös arkkitehtuuriltaan kauniit talot ovat ulkoseinärakenteen
osalta rakennusfysikaalisesti varsin moitteettomasti toimivia. Huonosta
ulkoseinän U-arvostaan huolimatta on rakennusten energiatehokkuus
kuitenkin varsin hyvä.
H
istoriallisesti tarkasteltuna eri aikakausina ra-
kennettujen kerrostalojen energiankulutuk-
sessa on havaittu varsin merkittäviäkin ero-
ja. Yksi olennaisimpia energiankulutuksen
muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä on ollut ulkovaip-
parakenteiden toteutuksessa tapahtuneet muutokset.
Vanhat tiilitalot pärjäävät
energiankulutusvertailussa
Kerrostalojen energiankulutuksia tarkasteltaessa
JUHA KARILAINEN
Monet viime vuosisadan alkuvuosikymmenillä rakennetut tiilirunkoiset asuinkerrostalot ovat energiatehokkuudeltaan erin-
omaisia, vieläpä ilman erillistä lämmöneristystä.
Kuva: Wienerberger Oy Ab