Rakennettu Ympäristö 1/2018

RY Rakennettu Ympäristö 1/18

oihin, joihin rakennustyöntekijä voi toiminnallaan

vaikuttaa.

Kosteudenhallinnan perehdytyskoulutus on

hyödyllinen myös työnjohdolle ja aliurakoitsijoiden

henkilöstölle. Tavoitteena onkin kouluttaa kaikki

työmaan toteutukseen osallistuvat, joten koulutus-

materiaalin kääntäminen mahdollisimman monel-

le kielelle on eräs projektin haasteita. Ennen kään-

nösurakkaa toimintamallia halutaan vielä kehittää

suomenkielisistä koulutuksista saatujen palauttei-

den perusteella. Seuraava jatkohanke ja sen myötä

uusien pilottien hankinta ja kouluttajien koulutta-

minen ovat suunnitteilla.

Käytännön toimi uuden

asetuksen toteuttamiseen

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteus-

teknisestä toimivuudesta astui voimaan 1.1.2018.

Kosteudenhallintakoulutus koko rakennustyömaalle

on käytännön toimi, jolla toteutetaan asetuksen vaa-

timuksia toimenpiteistä, joilla kosteusteknisesti toi-

miva toteutus varmistetaan.

Tarkoituksena on, että kosteudenhallintakoulu-

tus otettaisiin tilaajien edellyttämäksi yleiseksi toi-

mintatavaksi kaikilla työmailla. Toimintamallista

hyötyvät kaikki osapuolet, jos sen avulla saavute-

taan vähemmän takuutöitä ja vähemmän riitatilan-

teita tilaajan ja urakoitsijan välillä. Yhdenkin vaka-

vamman virheen välttäminen säästää isonkin työ-

maan henkilöstön kouluttamisesta aiheutuvat kus-

tannukset ja ansiomenetykset.

Työturvallisuuskortin kaltaisen yksipäiväisen ja

viisi vuotta voimassa olevan koulutuksen tavoittee-

na on perehdyttää rakennustyöntekijät ymmärtä-

mään, miksi huolellisuus ja yksityiskohtien oikea-

oppinen toteutus ovat tärkeitä. Rakennusfysikaalis-

ten perusilmiöiden tuntemisen uskotaan lisäävän

siihen liittyvien seuraamusten huomiointia. Keskei-

simpiä asioita on tiedostaa erilaiset kosteuslähteet

ja ymmärtää, minkälaiset edellytykset rakenteiden

kuivumiselle vaaditaan.

Koulutuksen keskeisimpiä asioita on opettaa

vesihöyryn, lämpötilan, tuuletuksen ja ilman suh-

teellisen kosteuden keskinäistä rakennusfysikaalis-

ta riippuvuutta paitsi rakennusvaiheessa myös val-

miissa rakenteessa. Huolellisuuden ja kosteudelta

suojaamisen lisäksi koulutuksessa korostetaan no-

pean reagoinnin tärkeyttä kosteus- ja mikrobivauri-

oiden välttämiseksi.

Koulutuksessa on hyödynnetty muualla aiem-

min tuotettua aineistoa. Esimerkiksi Motivan Build

Up Skills Finland -hankkeesta on saatu hyviä käy-

tännön esimerkkejä ja Kuivaketju10-riskilista käy-

dään läpi rakennusmiehen näkökulmasta. Koulu-

tus ei pyri kilpailemaan muiden alalle kehitettyjen

tietolähteiden ja toimintamallien kanssa, vaan tu-

kemaan niitä erityisesti tiedon saattamiseksi raken-

nustyömaan jokaisen työntekijän tietouteen ja mo-

tivaatioon.

■

Diplomi-insinööri

Tero Marttila

.Tohtorikoulutettava.

Tampereen teknillinen yliopisto.

Aihepiiriin herättelevien esimerkkien lisäksi johdanto-osuudessa esitetään

työryhmän tärkeimpinä pitämät viisi asiaa työmaan kosteudenhallinnasta.

Tarkoituksena

on, että kosteuden-

hallintakoulutus

otettaisiin tilaajien

edellyttämäksi

yleiseksi toiminta-

tavaksi kaikilla

työmailla.

Kuva: KHK-työryhmä