32
Rakennettu Ympäristö 1/16
Suomessa tarvitaan uusia
ratkaisumalleja urbaaniin
pientaloasumiseen
Ovatko kaupungistuminen ja haave omakotitalosta toisensa poissulkevia
asioita? Olisiko mahdollista toteuttaa urbaania kaupunkirakennetta
pientalomaisella rakentamisella? Näin tehdään monissa Euroopan
suurkaupungeissa, esimerkiksi Lontoossa ja Amsterdamissa. Miksei sama
siis voisi olla mahdollista Suomessa? Millaiset urbaanit pientalot Suomeen
soveltuvat?
N
äihin kysymyksiin Tampereen teknillisen
yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asunto-
suunnittelun tutkimusryhmä ASUTUT on
yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa
etsinyt vastauksia vuoden 2015 aikana toteutetussa
TALOPALETTI-hankkeessa.
Pientalojen rakentaminen hiipuu vaikka suosio
säilyy
Suomalainen pientalorakentaminen on monella ta-
valla murrosvaiheessa. Erillispientalojen suhteelli-
nen osuus suomalaisesta asuntokannasta on viimei-
sen kymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt ja
vastaavasti kerrostalo- ja rivitaloasuntojen suhteelli-
nen osuus kasvanut. Suomen tilastokeskuksen mu-
kaan vuonna 2005 aloitettiin noin 16 000 omakotita-
lon rakentaminen. Viime vuonna 2015 uusia aloituk-
sia oli Pientaloteollisuus PTT ry:n mukaan vain noin
6 000. Kyse ei ole pelkästä taloussuhdanteiden aihe-
uttamasta tuotannon taantumasta, sillä samalla aika-
välillä kerrostalorakentamisen määrä on ollut mer-
kittävässä kasvussa.
Selittäviä tekijöitä määrän laskulle on useita.
Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on
kasvanut viime vuosina tasaisesti. Niiden osuus on
tällä hetkellä yli 75 % kaikista asuntokunnista. Suu-
rin osa pientaloista ei näiden pienperheiden tarpei-
siin sovellu. Siitä kertoo keskimääräinen pinta-ala,
joka uusissa erillisissä pientaloissa on PTT:n mu-
kaan 170 m
²
, siis kaksinkertainen asuinkerrostalois-
sa olevien asuntojen keskimääräiseen pinta-alaan
nähden
1
.
Pienperheiden suhteellisen osuuden kasvu tar-
koittaa samalla ydinperheiden ja siten tyypillisim-
pien pientaloasujien määrän merkittävää vähene-
mistä. Myös useat muut demografiset muutokset
ovat vähentäneet pientalojen suosiota. Esimerkiksi
Suomen väestön ikääntyminen on osaltaan muutta-
nut tilannetta, sillä yhä useampi seniori haluaa ker-
rostalojen tarjoamaa vaivatonta asumista hyvien
palveluiden äärellä.
Samaan aikaan Suomessa on käynnissä ennen
näkemätön yhdyskuntien rakennemuutos ja sii-
hen liittyvä kaupungistuminen. Erityisesti suur-
ten kaupunkiseutujen asukasluvun kasvu on ol-
lut huimaa ja sen ennustetaan jatkuvan. Keskitty-
vä rakenne aiheuttaa suuria haasteita kaavoituksel-
le ja edellyttää kaupunkirakenteiden tiivistämistä
ja maankäytön tehostamista. Tässä asetelmassa on
yhä vaikeampaa löytää kaupunkeihin sijoittuvalle
pientalorakentamiselle soveltuvia tontteja. Monien
erilaisten määrällisten tekijöiden ohella pientalora-
kentamista haastaa myös suomalaisten elämänta-
pojen muutokset sekä alati kasvava kiinnostus kau-
punkien tarjoamia palveluita ja kulttuuria kohtaan.
Nämä tekijät ovat osaltaan johtaneet kaupunkiasu-
misen suosion kasvuun.
Pientaloasuminen on kuitenkin säilyttänyt ase-
mansa suomalaisten toivotuimpana asumismuo-
tona. Esimerkiksi Asukasbarometrin 2010 mu-
kaan 74 % suomalaista haluaa asua pientalossa. Ero
todelliseen asumismuotoon on suuri, sillä saman
tutkimuksen mukaan noin joka toinen kerrostalo-
asukas asuisi mieluummin erillispientalossa
2
. Pien-
talot ovat myös nuorten suosiossa, sillä 18–29-vuo-
tiaiden asumiseen liittyviä toiveita käsitelleen tut-
kimuksen mukaan heistä suurin osa, noin 80 %,
asuisi mieluiten rivi- tai omakotitalossa ja vain noin
MARKKU HEDMAN
