42
Rakennettu Ympäristö 1/16
Päätöksenteko ja myötäsuunnittelu
Jokaisella ryhmärakennuttamishankkeeseen osal-
listuvalla on suuret mahdollisuudet ja yleensä myös
halu vaikuttaa siihen, millainen tulevasta talosta tai
taloista tulee. Pelissä ovat asumisen unelmat, tavoit-
teet ja tulevaisuus – sekä yleensä koko omaisuus.
Hankkeiden haastavuutta kasvattaa tietysti sekin,
että päätöksentekijöitä on enemmän kuin oma per-
he, ja jokaisella on samaan tapaan korkeat panokset
pelissä.
Ryhmärakennuttamisen suurin innovaatio liit-
tyykin sen hallintoon: kuinka saadaan suurikin
joukko rakennusalan maallikoita tekemään tulok-
sellista yhteistyötä ja synnyttämään päätöksiä, pitä-
mään aikataulut, hoitamaan sitoumuksensa ja rat-
Ylimmän kerroksen viherhuone on rauhan keidas kaupungin
kattojen yllä. Siellä on tilaa sekä viherpeukaloiden harrastukselle
että juhlille ja kohtaamisille.
Malta-talo Välimerenkadulla, koillisen suunnasta. Päädyn värikäs
mosaiikki symboloi värikästä elämää talossa.
Valtiotieteiden maisteri
Salla Korpela
.
Puheenjohtaja. Ryhmärakennuttajat ry.
Kuvat: Salla Korpela
kaisemaan rakentavasti miltei väistämättä syn-
tyviä konflikteja. Tässä tarvitaan ammattilaisia
– ja ammattimainen ote myös niiltä, jotka hoi-
tavat hankkeen hallintoa kavereiden kesken.
Tärkeä hankehallinnon vaihe on myötä-
suunnittelu, eli prosessi, jossa asukkaat vaikut-
tavat yhdessä koko hankkeen suunnittelun ta-
voitteisiin ja omien asuntojensa suunnitteluun.
Tämän vaiheen hyvä hallinnointi on keskeistä
koko hankkeen onnistumisen kannalta.
Laki rakennuttajien turvana
Valtiovalta on herännyt ryhmärakennuttami-
sen mahdollisuuksiin ja haasteisiin säätämäl-
lä erityisen ryhmärakennuttamislain, joka tuli
voimaan syyskuussa 2015. Se säätelee muun
muassa hankkeiden markkinointia ja niistä an-
nettavia ennakkotietoja, osallistumismaksujen
perimistä, ryhmärakennuttamiskonsultin vel-
vollisuuksia ja vastuita, ryhmän keskinäisiä so-
pimuksia ja päätöksentekoa.
Laki ja sen tueksi säädetty oikeusministe-
riön asetus ryhmärakennuttamisasiakirjois-
ta pyrkii ratkaisemaan rahoituksen saamisen
ongelmaa luomalla ryhmärakennuttamisasia-
kirjojen järjestelmän, joka vastaa perinteisten
grynderihankkeiden RS-järjestelmää. Tämän
on tarkoitus taata hankkeiden perustaminen
vakaalle ja todennettavalle pohjalle niin, että
pankit myöntävät niille rakennusaikaista yh-
tiölainaa.
Lain laatimisessa on käytetty viime vuosina
toteutuneiden hankkeiden kokemuksia, mutta
sitä suunnitelleessa työryhmässä korostui ku-
luttajansuojanäkökulma. Lähtökohtana varsin-
kin asukkaiden itsensä käynnistämissä hank-
keissa on, että siihen osallistuvat eivät ole ku-
luttajia, vaan ottavat paljon suuremman, tietoi-
sen vastuun rakennuttamisesta.
Nähtäväksi jää, edistääkö syntynyt laki
hankkeita vai muodostaako se joiltain osin es-
teitä ja hidasteita hankkeiden synnyn ja toteu-
tuksen tielle. Toistaiseksi lainojen puute on
ollut hankkeiden syntymisen pahin pullon-
kaula.
■
