Rakennettu Ympäristö 1/16
37
Miksi rakennukset homehtuvat
– hahmotelma sisäilmaongelmien syistä
Sisäilmaongelmien tavallisin syy on epäilemättä kosteusvauriot ja niiden
synnyttämät homekasvustot. Homeongelmia onkin yritetty torjua ehkäisemällä
kosteusvaurioita sekä myrkyttämällä rakennusmateriaaleja homeita vastaan.
S
isäilmaongelmaisia rakennuksia on koetettu
korjata paitsi uusimalla vaurioituneita mate-
riaaleja myös tiivistämällä ja koteloimalla ra-
kenteita, jotta mikrobeja ja niiden tuottamia
myrkkyjä ei pääsisi sisäilmaan. Desinfioimistakin on
kokeiltu, mutta sisäilmaongelmat eivät ole vähenty-
neet, ennemminkin päinvastoin.
Kouluvertailussa Suomelle karu lopputulos
Vaikka ongelmien osatekijänä ovat homeet, syitä si-
säilmaongelmiin näyttää löytyvän myös muovien ja
kemikaalien käytöstä. Muovit edesauttavat homeille
otollisten olosuhteiden syntymistä, koska ne estävät
rakenteiden kuivumista. Homeiden myrkyttämiseen
käytetyt kemikaalit ovat itsessään ihmiselle haitalli-
sia, minkä lisäksi ne ilmeisesti muuttavat sisäilman
mikrobilajistoa haitallisesti. Koneellinen ilmanvaih-
tokin aiheuttaa usein ongelmia, samoin kuin raken-
teet, joissa on käytetty kipsilevyä ja mineraalivillaa.
Vertailemalla suomalaisia, hollantilaisia ja es-
panjalaisia kouluja on voitu todeta, että Suomesta
löytyvät kuivimmat rakennukset mutta sairaimmat
lapset. Samalla on havaittu, että suomalaisissa kou-
luissa on poikkeuksellisen vähän mikrobeja. Mik-
robien vähyys onkin todennäköisesti suoraan yh-
teydessä terveyshaittoihin. Homeita ja bakteereita
on kaikkialla, niin puhtaassa ulkoilmassa kuin vie-
lä käyttämättömissä rakennusmateriaaleissakin.
Myös tavallisesta terveestä asunnosta löytyy tuhan-
sia erilaista mikrobeja, joiden joukossa on lukuisia
homeita.
Desinfioivat biosidit kaventavat mikrobien
lajikirjoa
Kun rakennus desinfioidaan, suurin osa mikrobeis-
ta kuolee. Jäljelle näyttää kuitenkin jäävän muuta-
mia homelajeja, jotka tuottavat pahoja myrkkyjä. Ul-
koilmassa ja terveessä sisäilmassa tällaisia homeita
on hyvin vähän. Tutkimusten mukaan homeet ovat
stressiaktivoituvia, eli niiden myrkkyjen ja itiöiden
tuotanto kiihtyy, kun home joutuu taistelemaan sel-
viytymisestään esimerkiksi rakenteita kuivattaessa
tai desinfioitaessa. Homeenestoaineet eivät ilmeises-
ti estäkään ihmiselle haitallisimpien homeiden kas-
vua, vaan päinvastoin raivaavat niille elintilaa ja no-
peuttavat niiden myrkkyjen ja itiöiden tuottoa.
Mikrobien torjuntaan käytettävien biosidi-
en joukossa on sekä ihmiselle myrkyllisiä ainei-
ta, kuten isotiatsolonit ja arseeni, että myrkylli-
siä homeita suosivia aineita, kuten booriyhdis-
teet. Vahvimmat desinfioivat biosidit, kuten PHMG
(polyheksametyleeniguanidikloridi), PHMB (poly-
heksametyleenibiguanidi) ja DDAC (didekyylidi-
metyyliammoniumkloridi), ovat ihmiselle myrkylli-
siä ja suosivat myrkkyjä tuottavia homeita.
Kuivaaminen ei poista mikrobeja eikä niiden
tuottamiamyrkkyjä rakenteista. Epäillään, että kuol-
leista mikrobeista ja niiden tuottamista myrkyistä
sekä haihtumattomista desinfiointiaineista muo-
dostuu nanomittakaavaista pölyä, joka voi ajautua
keuhkoihin. Koska kosteus sitoo pölyä, nanopölyä
muodostuu luultavasti sitä enemmän, mitä kuivem-
paa sisätiloissa on.
Miten biosidejä päätyy rakennuksiin
Biosidejä on esimerkiksi maaleissa, liimoissa, tiiviste
massoissa, siivoustuotteissa, homeenestoaineissa ja
tekstiileissä. Arseenilla on suojattu puutavaraa vuo-
teen 2006 asti. Booriyhdisteiden käyttö biosidinä on
kielletty EU:ssa vuonna 2013, mutta booria käyte-
tään edelleen palonestoaineena muunmuassa sellu
villoissa, vaikka se voitaisiin korvata myrkyttömillä
savimineraaleilla. Isotiatsoloneja on muun muassa
kosmetiikassa, tiskiaineissa ja siivoustuotteissa.
PHMG:n käyttö on jo kielletty, mutta PHMB:tä ja
DDAC:ia sisältäviä tuotteita markkinoidaan edelleen
siivoukseen, ilmanvaihtokanavien puhdistukseen ja
homesaneerauksiin. Biosidejä voi löytyä myös esi-
merkiksi ilmanraikastimista.
Siivoustuotteissa ongelmia saattavat aiheuttaa
biosidien lisäksi myös hajusteet. Vaikka ne olisi-
vat itsessään vaarattomia, niistä saattaa esimerkik-
si hapettumalla muodostua myrkyllisiä yhdisteitä.
Aiemmin puhdistuksessa sääntönä oli pesuainei-
den huuhteleminen pois pinnoilta, mutta nyky-
ään suositaan menetelmää, jossa pesuaineet vain
JUULIA MIKKOLA
