Rakennettu Ympäristö 1/16
31
Monessa maassa hybridien
rakentaminen on jo tavallista,
vaikka syyt monen toiminnan
yhdistämiselle samaan rakennukseen
ovat osin erilaisia kuin Suomessa.
Esimerkiksi Rotterdamissa
toimistovaltaista keskustaa halutaan
elävöittää asumisella. Keskustan
elävöittämiseen liittyy myös
tavoitteet ensimmäisten kerrosten
aktiivisista tiloista. Asuinkerroksia on
saanut rakentaa enemmän, mikäli
ensimmäinen kerros on liiketilaa tai
muita kaikille avoimia toimintoja.
Rotterdamissa on rakennettu
myös meidän näkökulmastamme
ennakkoluulottomia yhdistelmiä
kuten kauppahallin ja asumisen
tai uimahallin ja asumisen
yhdistäminen.
Kuvat: Hanna Pikkarainen
on mahdollista tinkiä, kuten loft-ratkaisuissa on jo
aiemmin tehty. Yhteistiloja voidaan suunnitella eri
toimintojen yhteisiksi yksilöllisin tavoin. Pihat voi-
vat olla terasseja tai kansipihoja ja niille voidaan ra-
jata pienempiä melusuojattuja alueita.
Asuinrakennusten, toimistojen ja pysäköintiti-
lojen tyypilliset rakenneratkaisut poikkeavat toisis-
taan ja aiheuttavat rakenteellisia haasteita hybri-
dirakennuksissa. Vastaavanlaista problematiikkaa
joudutaan ratkomaan, kun vanhoja toimistoraken-
nuksia muutetaan asunnoiksi. Kehitystyö tässä tu-
kisi myös tavoitetta asumisen kehittämisestä ja mo-
nipuolisemmasta asuntotuotannosta.
Sopimukset monen osapuolen kesken ovat haas-
teellisia, mutteivat mahdottomia. Mikäli 3D-kiin-
teistönmuodostus mahdollistetaan lainsäädännön
muutoksella, tilanne sijoittajien kannalta voi hel-
pottua, kun jokaiselle toiminnalle voidaan tarvit
taessa osoittaa oma tontti. Tämä ei kuitenkaan
poista sopimusviidakkoa, joka hybrideihin aina
liittyy. Sekä kaupungin sisäistä yhteistyötä että ra-
kennuttajia varten tarvitaan toimintatapaohjeita ja
malleja.
■
Arkkitehti SAFA
Hanna Pikkarainen
.
Projektipäällikkö. Helsingin kaupungin
kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto.
