30
Rakennettu Ympäristö 1/16
Tuusulanväylä kaupunkibulevardina: Yleiskaavan
havainnemateriaalia, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.
Kuva: 3D Render.
käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä vaihto-
ehtona kokonaan asuinrakennukseksi muuttami-
selle. Ratkaisu tukee tavoitteita yrityselämän toi-
mintaedellytysten parantamisesta ja sekoittuneesta
kaupunkirakenteesta, mutta samalla se antaa mah-
dollisuuksia kiinteistöjen kehittämiseen nykytavoit-
teiden mukaisesti.
Varmimpana tapana hybridikaavan toteutumi-
selle pidetään rakennuttajalähtöisyyttä. Kun hybri-
din rakentamiseen on maankäytölliset perusteet,
toivottavaa on rakennuttajan hakeminen riittävän
varhaisessa vaiheessa. Tulevaisuudessa tarvitaan
kuitenkin malleja myös laajempien kokonaisuuk
sien maankäyttölähtöisiin hybridikaavoihin. Ra-
kennuttajat toivovat hybridirakentamiselta väljem-
piä kaavamääräyksiä ja joustoja kerrosalan suhteen.
Rotterdamin urbaanin hybridiasumisen ja työnteon
markkinointia: Mainoskuvassa näkyy taustalla De Rotterdam
(OMA 2013), jossa tekniset virastot, asuminen ja hotelli on
sijoitettu omiin torneihinsa ja liiketilat sijaitsevat tornien
yhteisessä jalustaosassa.
Kuva: Hanna Pikkarainen
Hybridien todennäköiset rakennuspaikat
usein haasteellisia
Asemakaavaan hybridin voi merkitä monin tavoin
riippuen siitä, miten tarkasti eri toiminnoista halu-
taan määrätä. Asemakaavalla tulisi ohjata epätoden-
näköisimmän toiminnon sijoittumista tontille ja si-
ten yrittää houkutella hybridirakenteen syntymiseen
ja antaa rakennuttajille liikkumavaraa tai etuisuuk-
sia muun rakenteen suhteen. Toiminnot sijoittu-
vat useimmiten hankkeen jatkosuunnittelussa niil-
le paikoille, joihin ne voivat sijoittua, ilman asema-
kaavan ohjaavaa vaikutustakin. Hybrideille todennä-
köiset rakennuspaikat ovat usein haasteellisia melun
ja ilmanlaadun suhteen, mikä joka tapauksessa oh-
jaa merkittävästi toimintojen sijoittelua. Esimerkiksi
tontinluovutusehdot ovat myös toimiva tapa ohjata
hybridirakentamista, mutta se edellyttää hyvää yh-
teistyötä kaupungin eri hallintokuntien välillä.
Pysäköinti on ratkaistava yleensä muutoin kuin
maantasossa, mikä nostaa rakennuskustannuksia.
Hybridirakentamisen selkeä etu on mahdollisuus
vuoroittaispysäköintiin, jolloin paikkoja ei tarvitse
toteuttaa niin paljon. Ongelmaksi jää vielä asuinra-
kennuksen autopaikkojen verotus (alv), mikä han-
kaloittaa vuoroittaispysäköinnin taloudellista kan-
nattavuutta pysäköintiyhtiön näkökulmasta.
Hybridirakentamisessa on mahdollista jous-
taa myös joistakin asuinrakentamisen määräyksis-
tä kuten esimerkiksi asuinhuoneen määritelmäs-
tä (koko, ikkuna-alan määrä). Myös varustetasosta
