Rakennettu Ympäristö 1/16
29
H
ybridirakentamisessa on mahdollista ke-
hittää erilaisia asumismuotoja sekä tilarat-
kaisujen että asumista tukevien palvelujen
suhteen. Hybridihankkeissa toimintojen liit-
tämisellä toisiinsa pystytään myös saavuttamaan ta-
loudellisia etuja esimerkiksi tehokkaan pys
ä
köinnin
osalta. Hybridit voivat sisältää yllättäviä yhdistelmiä,
joiden synergiaetuja ei välttämättä voi ennustaa etu-
käteen.
Helsingin halutuimmilla ja rakentamiseen par-
haiten soveltuvimmilla alueilla kaupunkirakenne
on tiivistä ja rakennuspaikkoja enää vähän tarjol-
la. Rakennettavat alueet rakentuvia entisiä satama-
alueita, Malmin lentokenttää ja Vartiosaarta lukuun
ottamatta, ovat lähinnä nykyisten kaupunginosien
täydennysrakentamista. Merkittävä osuus uudisra-
kentamisesta on tulevaisuudessa kaupunkibulevar-
dien varsilla, joita ei voida kuitenkaan aina toteuttaa
perinteisenä asuntorakentamisena.
Kaupunkisuunnittelussa uuden yleiskaava-
ehdotuksen (kaupunkisuunnittelulautakunta
10.11.2015) tavoitteita monipuolisesta kaupunki-
rakenteesta, täydennysrakentamisesta, elävistä esi-
kaupunkikeskuksista ja kantakaupungin laajentu-
misesta kaupunkibulevardien rakentumisen myötä
edistetään monella tavalla, joista hybridirakennus-
ten kaavoitus on yksi ratkaisu.
Nykytilanne
Hybridihankkeita on tähän mennessä kaavoitettu ja
toteutettu suhteellisen vähän. Nyt Helsingin kaupun-
kisuunnitteluvirastossa on valmisteilla useita hybri-
dikaavoja, joista merkittävimmät ovat Kalasataman
ja Pasilan uudet keskukset. Muita hybridirakentami-
seen liittyviä asemakaavoja on mm. Pasilan konepa-
ja-alueella ja Malmin asemanseudulla. Kampin kes-
kus on yksi esimerkki jo aiemmin toteutuneesta hyb
ridihankkeesta.
Tavoitteena on esikaupunkikeskuksienkin kehit-
täminen tehokkaina ja kaupunkimaisina, joten hy-
bridirakentaminen olisi kaupunkirakenteen kan-
nalta usein luontevaa, mutta niiden toteutuminen
on vielä kysymysmerkki.
Yhtenä ongelmana kaavojen toteutumisessa on
kiinnostuneiden rakennuttajien puute. Rakennut-
tajaorganisaatiot ovat usein siiloutuneita yhden
toiminnan ympärille ja toimintojen yhdistäminen
samaan rakennushankkeeseen on ollut yllättävän
jäykkää. Myöskään kiinteistösijoittajat eivät ole ol-
leet hybridihankkeista kiinnostuneita. Tällä hetkellä
halutaan rakentaa pääsääntöisesti asumista.
Kaupunki on tunnistanut haasteen. Hybridikaa-
voitusta ja -hankkeiden ongelmia käsiteltiin 2014–
2015 kaupunkisuunnitteluviraston vetämässä poik-
kihallinnollisessa työryhmässä. Johtopäätöksenä on
esitetty toimenpiteitä, joilla kaavojen toteuttamis-
kelpoisuutta ja hankkeiden toteutumista pyritään
edistämään.
Millä toimenpiteillä kaupunki voi edistää
hybridihankkeiden toteutumista?
Yleiskaavatyön myötä pyritään määrittämään alu-
eet, jotka soveltuvat hybrideille. Hybridin toteutumi-
sessa tärkein tekijä on houkutteleva sijainti. Alueel-
la tulee olla valmiiksi sekoittunut rakenne, jota hy-
bridi tukee. Jos rakennuspaikka on lisäksi sellainen,
että pelkkä asuntorakentaminen ei onnistu liiken-
teen melusta tai muista haitoista johtuen, hybridi voi
olla kiinnostava mahdollisuus myös rakennuttajalle
tai sijoittajalle
.
Hybridi on tähän mennessä soveltunut parhai-
ten kantakaupunkiin tai riittävän kokoisiin aluekes-
kuksiin joukkoliikenteen solmukohdissa. Kantakau
pungissa hybridimallia kannattaa tutkia joissain
tapauksissa myös olemassa olevien toimitilojen
Toimistotorni n. 15 krs
Asuintornit 12–15 krs, korkeudet vaihtelevat
Jalustaosa 3–6 krs, maantasossa liiketilaa, ylemmissä
kerroksissa toimistoja tai asumisen yhteistiloja
Ratapihakortteleiden suunnitelma Pasilassa, Pasila-projekti, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.
Arkkitehti Elina Suonrannan valmistelemassa Ratapihakortteleiden asemakaavassa mahdollistetaan
hybridiratkaisut joustavasti. Rakennusoikeudet on merkitty kaavaan kortteli-, ei rakennuskohtaisesti.
Käyttötarkoitusten osalta todetaan, että vähintään 15 % kerrosalasta on osoitettava muille
keskustatoiminnoille kuin asumiselle.
