Rakennettu Ympäristö 1/16
25
Turvapaikanhakijoiden
väliaikaisasumisesta
Loppukesästä 2015 vilkastunut pakolaisten tulo myös Suomeen on herättänyt
keskustelua pakolaisten asumiseen tarvittavista rakentamisen luvista.
K
untaliiton ja ympäristöministeriön yhteinen
yleiskirje rakennusvalvontaviranomaisille
(8.10.2015) selvensi tilannetta. Kunnissa val-
litsee kuitenkin edelleen epäselvyyksiä, eikä
pelkästään maankäyttö- ja rakennuslain soveltami-
sesta. Myös oikeusasteet joutuvat ottamaan kantaa,
koskamonista rakennusvalvonnan väliaikaisasumis-
ta koskevista päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuk-
siin.
Lähtökohtana normaalit oikeusohjeet
Kun vaikkapa käyttötarkoitusmuutostilanteita arvi-
oidaan, noudatetaan normaalia MRL:n sääntelyä.
Tarvitaan olennaisuuden kriteerin ylittyminen, jot-
ta rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusmuu-
tos muodostuisi rakennuslupaa edellyttäväksi (MRL
125.5. §). Kysymystä tältä kannalta olen tarkastellut
viimeksi tämän lehden numerossa 2/2015 (s. 34–36).
Viime syksynä tuli korostetusti esiin, mikä merkitys
tulee antaa rakennuksen aiemmalle käytölle arvioita-
essa luvantarvetta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei si-
sällä rakennusasetuksen (266/1959) ilmaisua ”olen-
naisesti toiseen tarkoitukseen kuinmihin sitä on käy-
tetty tai rakennuslupa osoittaa”.
Asian luonteesta seuraa, että jos käyttö ei aiem-
masta tosiasiallisesta käytöstä (olennaisesti) muutu,
ei luvantarvetta uuden käytön kautta synny. Tämä
ilmenee hyvin myös em. yleiskirjeestä. Kirjeen mu-
kaan hotelleja, sairaaloita ja kasarmi- ja muita vas-
taavia rakennuksia suunniteltaessa ja rakennet-
taessa lähtökohtana on ollut, että niissä jatkuvasti
majoittuu henkilöitä. Rakennusten voidaan katsoa
täyttävän sellaisenaan myös hätämajoituksen edel-
lyttämät olennaiset tekniset vaatimukset.
Pitääkö kasarmirakennukselta, joka mahdollisesti
on rakennettu kokonaan ilman rakennuslupaa, vaa-
tia muuttuneessa tilanteessa kaikkia MRL:n mukai-
sia lupia? Vuoden 1959 rakennusasetuksen mukaan
puolustusministeriö sai rakentaa ilman rakennus-
viranomaisen lupaa linnakkeen ja sotilaslentoken-
tän alueella sekä harjoitusalueella (RakA 6 §). Jotta
MRL:n mukaan vapautuu luvanvaraisuudesta tulee
rakentamisen liittyä välittömästi puolustustarkoituk-
siin (MRL 146 §). Pelkkä sijainti sotilasalueella ei riitä.
Tyhjilleen jääneet kasarmit sijaitsevat usein kaa-
voittamattomalla alueella, jolloin rakennusluvan li-
säksi tulisi harkita suunnittelutarveratkaisun tarvet-
ta. Löytyy lukuisia esimerkkejä, joissa kasarmialu-
eiden uudelleen käyttö on tapahtunut kaavoituksen
kautta. Hätä- tai tilapäisasuminen voidaan kuiten-
kin hoitaa tilapäisellä rakennusluvalla, jos sitten ti-
lapäistäkään lupaa tarvitaan (kasarmit, sairaalat).
Tilanne olisi toinen, jos vanha kasarmi tai sairaala
haluttaisiin ottaa pysyvään asuinkäyttöön. Suunnit-
telutarveratkaisu tai asemakaava on silloin luonteva
ja lainmukainen lähtökohta (MRL 16 ja 137 §). Ra-
kennuksen pelkkä korjaaminen onnistuu kuitenkin
ilman suunnittelutarveratkaisua (MRL 137.2 §).
Rakennusluvan tarve voi tulla sitä kautta, että
kohteessa tehdään rakennuksen käyttäjien turvalli-
suuteen tai terveydellisiin oloihin ilmeisesti vaikut-
tavia korjaus- ja muutostöitä (MRL 125. 3 §).
Vastaanottolaki
Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädetään vas-
taanottolaissa (L kansainvälistä suojelua hakevan
vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistami-
sesta ja auttamisesta 746/2011). Vastaanottolain 16
§:n (87/2015) mukaan kansainvälistä suojelua hakeva
ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan vastaanotto-
keskukseen. Hätämajoitusyksikkö eroaa vastaanotto-
keskuksesta siten, että hätämajoitusyksikössä ollaan
varsin lyhyt aika, muutamasta päivästä korkeintaan
noin puoleen vuoteen. Vastaanottokeskuksissa turva-
paikkaa hakeneet odottavat, kunnes saavat myöntei-
sen tai kielteisen oleskelupäätöksen. Vastaanottopal-
veluihin kuuluvat majoitus-, vastaanotto- tai käyttö-
raha sekä välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Valtio korvaa vastaanotosta aiheutuvat kustannukset.
Maahanmuuttovirasto päättää vastaanottokeskusten
perustamisesta ja lakkauttamisesta.
Vastaanottolain mukaan kansainvälistä suoje-
lua hakeva tai tilapäistä suojelua saava voi järjestää
majoituksensa myös itse. Hänen tulee silloin esittää
vuokrasopimus tai muu selvitys yksityismajoituk-
sesta vastaanottokeskukselle, jonka asiakkaaksi hä-
net on rekisteröity. Tämä on edellytyksenä muiden
vastaanottopalvelujen saamiselle.
LAURI JÄÄSKELÄINEN
