18
Rakennettu Ympäristö 1/16
Tarjolla tänään
Koska konttiasiakkaita ilmaantuu varsin usein ja esi-
tetyt kysymykset toistuvat, on jokaisen osapuolen
ajansäästön kannalta todettu järkeväksi virittää kir-
jallinen vakiovastaus. Sen sisältö ei niinkään ole pai-
nottaa rajoituksia, vaan antaa valistusta rakentami-
sessa yleisimmin käytettävistä termeistä ja niiden
merkityksestä. Koetusti asiakkailla on aina ollut jo-
tain tietoa rakentamisesta ja tälle pohjalle yleisvas-
taus on räätälöity.
Kanta-asiakastarjous konttiasiakkaiden ydin
tietopaketiksi on kokonaisuudessaan seuraava:
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto on
eri rakennushankkeisiin ryhtyneiden käynnistämien
asuntotuotantohankkeiden myötä syventynyt vaihto-
ehtoisiin rakentamistuotantotapoihin. Tällaisia ovat
olleet merikonttien, tavarasäilöjen, parakkien sekä
muiden vastaavien tilaelementeiksi verrattavien ra-
kennusosien käyttäminen asuntorakentamisessa.
Yhtenä perehtymiskohteena oli kesän 2013 Hy-
vinkään asuntomessuilla esillä olleen rakennushank-
keen, nk. ”Merikonttikoti-Duokoti-Sinkkukoti”- to-
teutuksen soveltaminen asuntotuotantoon. (Edellä
kuvattu rakentamistapa yleisesti ilmaistaan jatkoteks-
tissä sanana ”kontti”.)
Asiaa koskien tekivät Helsingin rakennusvalvon-
taviraston kaupunkikuva- sekä rakennusteknillisen
osaston edustajat tutustumiskäynnin Tuusulaan. Kun-
nan johtava rakennustarkastaja Kaisa Nousiainen
esitteli hankkeen rakennuslupakäsittelyä. Tapaami-
sen jälkeen tutustuttiin konkreettiseen kohteeseen
– merikonttiin rakennettuun asuntoon.
Katsottiin, että rakennusvalvontaviraston on hyvä
laatia raamitusta jatkohankkeiden toteutettavuudes-
ta Helsingissä. Yleistä on, että:
I. KAAVOITUKSEN kannalta konteista rakennettavat
kohteet ovat pääsääntöisesti tilapäistä rakentamista,
jolloin hankkeet etenevät seuraavasti:
1. Asemakaava-alueilla on mahdollista rakentaa ra-
kennuslautakunnan myöntämällä viiden vuoden
tilapäisellä rakennusluvalla.
2. Asemakaavasta on mahdollista hakea poikkeamis-
päätöstä rakennusvalvontavirastosta. Poikkeamis-
päätöksen myöntämisen edellytykset arvioi raken-
nusvalvontaviranomainen yhdessä kaavoittajan
Milano, EXPO 2015. Maailmannäyttelyt ovat tilapäisyyden
aarreaitta, josta myös arkkitehtonisten oivallusten ajantasaisin
liikehdintä on selattavissa. Eestin paviljongin puuelementit
ovat mielleyhtymä konteista. Keinut käyttäjineen rakentavat
julkisivua – aivan huippuarkkitehtuuria.
kanssa. Päätöksen tekee tapauksesta riippuen
rakennuslautakunta, kaupunkisuunnitteluviras-
ton virastopäällikkö tai kaupunkisuunnittelulauta
kunta.
Kun rakennetaan asemakaavan mukaisesti, noudate-
taan maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä
mitä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa mää-
rätään.
II. RAKENTAMISTA koskevat säädökset on jaoteltavis-
sa pääpiirteiltään seuraavasti:
1.
Pientaloksi
konttien rakentaminen tutustumis-
käyntikohteen mukaisesti on mahdollista sellaise-
naan. Hanke on P3-luokan rakennus, jossa ei ole
erityisiä paloturvallisuusvaateita, joita ei olisi mah-
dollista toteuttaa. Esteettömyyttä ei edellytetä
kuin sisäänkäynnin osuudella Suomen rakentamis-
määräyskokoelman osaa F1 noudattaen.
2.
Rivitalo
on pientalo ja sen rakentamisessa nouda-
tetaan mitä edellä on mainittu lisäyksenä asuin-
huoneistojen välisen palonkestävyyden ja äänene-
ristävyyden rakentaminen määräysten mukaisesti.
3.
Kaksikerroksisten asuinkerrostalojen
rakentami-
sessa noudatetaan mitä kohdassa 2 on mainittu.
Rakenteellista paloturvallisuutta sekä ääneneris-
tävyyttä on määrältään edellisiä enemmän. Kak-
sikerroksinen asuinkerrostalo voidaan suunnitella
luokkiin P1, P2 ja P3.
4.
Kolmikerroksisessa asuinkerrostalossa
on esteet-
tömyysvaatimusten toteuduttava. Rakennus ei
enää ole P3-luokan rakennus, vaan palotekninen
vaatimustaso kasvaa. Mikäli hanke toteutetaan
tilapäisenä, ei määräysten mukaisuudesta koskien
terveellisyyttä ja turvallisuutta tingitä.
Kuvat: Ulla Vahtera
