Rakennettu Ympäristö 1/16
27
asuinkäyttöä. Esimerkiksi vajaakäyttöisiä urheilu-
tai virkistystoiminnan rakennuksia voi olla houkut-
televaa osoittaa turvapaikanhakijoille hätämajoi-
tustyyppiseen toimintaan. Tosiasiallinen tarve var-
mistua rakenteiden turvallisuudesta on tällöin vä-
hintään yhtä suuri kuin käytettäessä hallia vaikkapa
urheilutoimintaan. Viime kädessä hallin turvalli-
suudesta vastaa luonnollisesti sen omistaja.
Harkittaessa tilapäisen rakennusluvan myöntä-
mistä käyttötarkoituksenmuuttuessa ovat lupaedel-
lytykset joustavia (MRL 176 §). Lupaviranomaisella
on huomattavasti enemmän harkintavaltaa verrat-
tuna pysyvään tai määräaikaiseen lupaan. Turval-
lisuuden ja terveellisyyden perusedellytysten tulee
kuitenkin täyttyä. Harkintavalta on myös siinä mie-
lessä laajempi että vaikka tilapäisen luvan edellytys-
ten katsottaisiin täyttyvän, on vielä käytettävissä ns.
tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Menettelyllisesti noudatetaan tilapäisessä luvas-
sa soveltuvin osin poikkeamismenettelystä säädettyä
(MRL 173 §). Naapurustoa tulee tarpeellisessa mää-
rin kuulla ja huolehtia tarvittavien lausuntojen hank-
kimisesta. Lain käyttäessä ilmaisua ”soveltuvin osin”
on erityisesti lausuntojen hankkimisessa pelivaraa
verrattuna varsinaiseen poikkeamismenettelyyn. Va-
litusoikeus tilapäisestä luvasta on poikkeamislupaa
suppeampi ja noudattaa rakennusluvasta säädettyä
(MRL 192 §). Päätöksen toimittaminen ELY-keskuk-
selle ei koske tilapäistä lupaa (MRL 174 §).
Mitoituksesta
Tilojen mitoitus turvapaikanhakijoiden käyttöön on
myös herättänyt keskustelua. Rakentamismääräys-
kokoelman eri osista saa osviittaa siltä osin, millaisia
paloturvallisuuden, ilmanvaihdon ja ääneneristävyy-
den vaatimuksia asetetaan pysyville uusille kohteille.
Jos kysymys on hätämajoitustyyppisestä väliaikais-
asumisesta, kuten turvapaikanhakijoiden ensisijoi-
tuksesta, on mahdollista ja usein käytännön sanele-
ma pakkokin tinkiä vaatimustasosta. Mitä pitkäaikai-
semmasta asumisratkaisusta on kysymys, sitä enem-
män tulee viranomaisen kiinnittää mitoitusasioihin
huomiota.
Tavallisen asumisen osalta eivät määräykset
anna kovinkaan täsmällisiä lukuarvoja. Missään ra-
kentamismääräyksissä ei ole esimerkiksi määritelty,
kuinka monta henkilöä voi yhteen asuntoon asut-
taa. Korkeintaan poistumistiemitoituksen kautta
voi rajoituksia tulla. Ilmanvaihdon osalta tilakoh-
taiset mitoitusarvot ovat uusissakin rakennuksissa
ohjeellisia. Mutta jos tilanne on majoitustoiminnan
luonteista, on tilanne toinen. Käyttötarkoitusmuu-
toksissa on lähtökohtana aina joustavuus verrattuna
uuden rakennuksen rakentamiseen. Väliaikaistyyp-
pisessä turvapaikanhakijoiden asuttamisessa on
terveys- ja pelastusviranomaisten konsultointi joka
tapauksessa tarpeen, kuten edellä on jo todettu.
Tiiviin yhteisasumisen
mitoitusta
6 m²/henkilö
1 suihku/16 henkilöä
1 pesuallas/5 henkilöä
1 wc/10 henkilöä
1 pisuaari/21 henkilöä
Ilmanvaihto ryhmäasuinhuoneissa: 6 litraa/s/
henkilö.
Pääkaupunkiseudun kunnissa on
väliaikaismajoituksen osalta käytetty oheisen
taulukon mukaista mitoitusta, joka on saatu
Puolustusvoimilta.
Mikä sitten on majoitustoimintaa? Majoitus-
ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006)
mukaan majoitustoiminnalla tarkoitetaan ammat-
timaisesti tapahtuvaa, kalustettujen huoneiden tai
muiden majoitustilojen tarjoamista tilapäistä ma-
joitusta tarvitseville asiakkaille.
Saman lain 2 §:n mukaan lakia ei kuitenkaan so-
velleta yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa lais-
sa (922/2011) tarkoitetun yksityisen palvelujen tuot-
tajan tarjoamiin sosiaalihuollon asumispalveluihin.
Yksityisiä sosiaalipalveluja valvotaan joko kunnan,
aluehallintoviraston tai Valviran toimesta. Yömaja-
toiminta luokitellaan majoitustoiminnan harjoitta-
miseksi.
Kunnille 21.9.2015 lähetetyssä sisäministeriön ja
Kuntaliiton informaatiossa todetaan, ettei vastaan-
ottokeskuksen perustamiselle tarvita sijaintikunnan
lupaa, jos tilat vuokrataan yritykseltä ja ylläpitäjäk-
si on tulossa Punainen Risti tai jokin muu ulkopuo-
linen toimija. Luvalla tässä yhteydessä ei tarkoiteta
MRL:n lupaa. Pakolaisten vastaanottokeskuksesta
tulee tehdä terveydensuojelulain 13 §:n mukainen
ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.
Ohjeiden mukaan vähintään vuoden mittaisen
oleskeluluvan saanut henkilö voi hakea vuokraso-
pimukseen perustuvaa ARA-asuntoa. Lainmuutok-
sella on tarkoitus mahdollistaa myös alle vuoden
mittaisen oleskeluluvan saaneille ARA-asunnon
haku. Muitakin uudistuksia on vireillä.
■
Lauri Jääskeläinen
