Rakennettu Ympäristö 1/16
41
R
yhmärakennuttaminen tarkoittaa asuntotuo-
tantoa, jossa asuntojen tulevat omistajat tai
asukkaat rakennuttavat keskinäisten sopimus-
ten turvin asuntoja omaan käyttöönsä. Viime
vuosina on valmistunut muutamia tällä tavoin raken-
nutettuja kerrostaloja ja lukuisia pientalojen ryhmiä.
Asukkaiden vastuu ja vaikutusmahdollisuudet voivat
vaihdella, mutta yhteistä hankkeille on, että ne tar
joavat asukaslähtöisen vaihtoehdon uusien asunto-
jen tuotantoon.
Monenmuotoisia hankkeita
Kahta täysin samanlaista ryhmärakennuttamishan-
ketta tuskin löytyykään. Ryhmässä voidaan raken-
nuttaa muutaman pientalon ryhmiä tai suuria ker-
rostaloja ja kaikkea siltä väliltä, myös peruskorjata
vanhoja rakennuksia asuinkäyttöön. Asunnot voivat
olla omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asuntoja. Ta-
vallisin tapaus on, että ryhmän jäsenet rakennuttavat
itselleen omistusasuntoja ja asukkaiden perustama
asunto-osakeyhtiö toimii maankäyttö- ja rakennus-
lain tarkoittamana rakennushankkeeseen ryhtyvänä.
Pientalomarkkinoilla ryhmärakennuttaminen
on usein vaihtoehto sille, että perhe rakennuttaisi
tai rakentaisi omakotitalon itse. Rakennuttaminen
ryhmässä on perhekohtaiseen rakennusprojektiin
verrattuna turvallisempaa ja helpompaa, kun maal-
likoiden ei tarvitse perehtyä ja ottaa vastuuta kai-
kesta rakentamiseen liittyvästä yksin.
Hankkeen hengen ja tavoitteiden kannalta tär-
kein ero syntyy siitä, onko hanke syntynyt asukas-
ryhmän aloitteesta vai onko se konsulttiyrityksen
käynnistämä. Omatoiminen ryhmä on itse vastuus-
sa järjestäytymisestään, hankkeen käynnistämises-
tä, taloudellisista järjestelyistä ja tarvittavien am-
mattilaisten hankkimisesta. Konsulttialoitteisissa
hankkeissa konsultti järjestää tontin, suunnitelmat
ja rahoituksen ja rekrytoi tulevat osakkaat. Konsult-
ti opastaa, kilpailuttaa ja hankkii palvelut, valmiste-
lee päätökset ja johtaa käytännön rakennuttamista.
Ryhmien tavoitteet hankkeiden lähtökohtana
Ryhmärakennuttamishankkeen luonnetta määrittää
myös se, mitä ryhmä tavoittelee. Onko hankkeen pyr-
kimyksenä vain yhdistää osallistujiensa resurssit to-
teuttamiseksi sekä kustannussäästöjen ja yhteishan-
kintojen saamiseksi vai pyrkiikö ryhmä myös asu-
misaikaiseen yhteistyöhön? Jos, niin millaiseen?
Joissakin ryhmärakennuttamalla toteutetuissa
taloissa eletään yhteisöllisesti ja talot on rakennettu
palvelemaan asukkaiden arkisen yhteistoiminnan
tarkoituksia. Tällaisia ovat muun muassa Helsinkiin
asukkaiden aloitteesta rakennutetut Malta-talo sekä
senioritalo Aikalisä.
Ryhmärakennuttaminen ei kuitenkaan edelly-
tä eikä välttämättä synnytäkään yhteisöllisyyttä –
taloja ja asuntoja voidaan rakennuttaa pelkästään
hankkeeseen osallistuvien taloudellisten ja käytän-
nöllisten etujen saavuttamiseksi. Konsulttialoittei-
set hankkeet lähtevät yleensä tästä.
Jos tavoitteena on luoda asuinyhteisö, ryhmära-
kennuttaminen onmiltei ainut mahdollisuus raken-
taa sellaisen edellyttämät tilat.
Porukassa halvemmalla ja parempaa
Ryhmärakennuttamishankkeet ovat osallistujilleen
työläitä ja riskipitoisiakin – omistusasuntoja teh
täessä omistajat kantavat aina viimekätisen vastuun
hankkeesta. Miksi siis nähdä tämä vaiva ja ottaa ris-
ki? Syitä on ainakin kolme: raha, vaikutusmahdolli-
suudet ja laatu.
Kun asukkaat rakennuttavat itse – ilman kaupal-
lista rakennuttajaa eli grynderiä ja tämän voitonta-
voittelua – asuntojen hankintahinnat jäävät edul-
lisemmiksi. Tämä on tärkeä motiivi varsinkin pää-
kaupunkiseudulla, missä uusien vapaarahoitteisten
asuntojen hinnat ovat karkaamassa tavallisten pal-
kansaajien saavuttamattomiin.
Toisaalta aktiiviset kansalaiset eivät tyydy ole-
maan kuluttajia, joiden vapaus asuntomarkkinoil-
la rajoittuu valmiista vaihtoehdoista valitsemiseen.
He haluavat vaikuttaa voimakkaammin oman elä-
mänsä ja ympäristönsä muovaamiseen. Erilaiset
kaupunkikulttuuriliikkeet ja sosiaalinen media ovat
luoneet uusia tapoja ihmisten löytää toisensa ja sa-
manhenkisten ryhtyä luomaan uutta.
Kun rakennuttajina ovat asuntojen tulevat käyt-
täjät, he katsovat suunniteltavaa kohdetta toisen-
laisin silmin kuin myyntiin rakennuttava grynderi.
Energialaskun aikanaan maksavat ovat yleensä val-
miita tekemään energiaa säästäviä suunnittelurat-
kaisuja. Materiaaleissa satsataan laatuun, huolletta-
vuuteen ja kestävyyteen, koska se on pitkällä tähtäi-
mellä järkevää.
Ryhmärakennuttamisen mahdollisuudet
ja riskit pähkinänkuoressa
Mahdollisuudet:
+ edulliset asunnot
+ mahdollisuudet vaikuttaa suunnitteluun
+ yksilöllisiä tarpeita vastaavat asunnot
+ kevyempi ja riskittömämpi hanke kuin hartiapankki
+ naapuriyhteistyö, yhteisöllisyys
Riskit:
– heikko hallinto, epämääräinen päätöksenteko
– epärealistinen budjetti
– ammattitaidottomat urakoitsijat ja riskipitoinen
urakkamuoto
– epäsosiaaliset osallistujat, huonot vuorovaikutustaidot
– huono viestintä, autoritäärinen johtajuus
– epärealistiset odotukset
