28
|
LiveLife
|
syysku 2015
KITY
Stressi kuriin
Kristoffer Ekman,
kognitiivisen neu-
rotieteen apulais-
professori Skövden
korkeakoulusta.
”Negatiivi-
seksi stressi
muuttuu
silloin, kun
lyhytkestoi-
nen stressi-
reaktio
muuttuu
pitkäkestoi-
seksi stres-
siksi.”
– Positiivista stressissä on se, että se saa meidät tarkkaa-
vaisiksi ja reagoimaan mahdollisissa vaaratilanteissa. Niin-
pä stressi suojaa meitä. Negatiiviseksi stressi muuttuu sil-
loin, kun lyhytkestoinen stressireaktio muuttuu
pitkäkestoiseksi stressiksi, tai jos lyhytkin stressi saa luovut-
tamaan tai uupumaan.
Kristoffer Ekman kertoo, että ihmisillä, toisin kuin muil-
la eläimillä, stressireaktio voi syntyä pelkästään ajatuksen
voimalla. Voimme toisin sanoen luoda ”uhkatilanteen”
pohtimalla, mitä muut meistä ajattelevat tai hermostumal-
la jostain asiasta, joka voisi joskus ehkä tapahtua. Siten
luomme sisäistä stressiä.
Stressiin on
lopulta vain yksi ratkaisu, sillä hermojär-
jestelmämme reagoi vaaraan samalla tavalla riippumatta
siitä, mistä stressissä on kyse. On aivan sama, aiheuttaako
stressin kuvitteellinen tiikeri, elämän tarkoituksen pohdin-
ta vai työkiireet. Ratkaisu on aina sama: priorisointi ja
keskittyminen. Jotta arjen stressitilanteiden aikaansaamat
stressireaktiot saisi kuriin, on yksinkertaisesti tehtävä valin-
toja – joka päivä.
Se onnistuu kaikilta ja on sitä paitsi helpompaa kuin
luulisi:
– Ympärillämme tapahtuu koko ajan paljon monenlais-
ta ja keskittymisemme siirtyy koko ajan eri asioihin. Se
puolestaan saa aikaan stressiä ja on hyvin uuvuttavaa.
Olisi tärkeää hallita keskittymistä. Siten
vapautuu energiaa, kertoo muistimes-
tari, kirjailija ja oman podcast-oh-
jelman tuottaja Mattias Ribbing.
– Keskittymiskyvyn parempi
hallinta on olennaista, jos haluaa
jaksaa enemmän, yltää parempiin suorituksiin ja saada
aikaan parempaa jälkeä. Nykyisin elämme informaatio-
ilmastossa, joka hukuttaa meidät virikkeisiin vuorokauden
ympäri. Eivät ihmiset ennen tällä tavalla eläneet. Mutta
emme tietenkään voi sulkeutua ulkomaailmalta. Reagointi
ulkomaailmaan on ollut evoluution edellytys. Nykyisin
olemme kuitenkin lähes koko ajan ”uhkaavien pensaiden”
ympäröimiä. Pensaiden suojissa saattaa olla tiikeri, jolta
meidän täytyy suojautua. Siksi tarvitsemme strategioita,
jotka auttavat meitä keskittymään olennaiseen.
Hän on itse harjoittanut muistiaan ja siten myös keskit-
tymiskykyään intensiivisellä keskittymistreenillä. Harjoitte-
lu on tuottanut tulosta ja hän onnistuu nykyisin keskitty-
mään miltei missä ja milloin tahansa ympäristön
häiriötekijöistä riippumatta. Hän sanoo tuntevansa pääs-
seensä käsiksi supervoimiin.
– Kun päättää, mikä on tärkeää ja mitä aikoo tehdä
seuraavaksi, mikään ulkopuolinen tekijä ei pääse häiritse-
mään keskittymistä priorisoituun asiaan.
Stressin aiheuttamiin
terveysuhkiin etsitään nykyi-
sin rakentavaa ratkaisua henkisyydestä ja tietoisuustaidois-
ta. Ilmiöstä on kasvanut yksi voimakkaimmista trendeistä.
Läsnäoloa ja tietoisuustaitoja voi harjoitella esimerkiksi
meditaation avulla. Muistimestari Mattias Ribbing kertoo
käyttävänsä meditaatiota keskittymiskykynsä parantami-
seen. Mindfulness, rentoutumisharjoitukset ja jooga luoki-
tellaan mediassa usein käsitteen now-age alle.
Joten vaikka nykyhetkessä tuntuisi olevan huolta tai
stessiä, keskity vain hetkeen sellaisena, kuin se on. Muista
myös aktiivinen ja tietoinen priorisointi, niin pääset ehkä
eroon FOMO:sta.
KYLLÄ!
|
u 2015
OLEN LÖYTÄNYT
SUPERVOIMANI.
SANON
”EI KIITOS!”
PITÄÄKÖ TÄMÄ
TEHDÄ TÄNÄÄN?
Lisää stressistä
Mitä stressi saa aikaan elimistössä?
• Stressireaktio on sarja fysiologisia toimintoja, jotka
puolestaan saavat alkunsa niin kutsutuista stressiteki-
jöistä. Stressitekijät voivat olla fyysisiä, kuten kadulla
kaasutteleva auto, tai/ja psyykkisiä, kuten edessä olevan
hääpuheen pito. Yleistäen voidaan sanoa, että stressissä
elimistön sympaattinen hermosto saa aikaan taistele tai
pakene –reaktion esimerkiksi nostamalla sykettä, jotta
lihakset saisivat nopeammin happea mahdollisen pakoti-
lanteen varalle.
Mikä säätelee stressitasoa?
• Sympaattisen hermojärjestelmän stressireaktion voi-
makkuus on pitkälti kiinni siitä, kuinka itse tulkitsemme
kulloisenkin tilanteen. Siihen taas vaikuttaa se, mitä tilan-
ne merkitsee meille ja se, millaisena koemme mahdolli-
suutemme vaikuttaa tilanteeseen. Mitä negatiivisempana
näemme tapahtuman merkityksen ja mitä vähemmän us-
komme omiin kykyihimme hallita tilannetta, sitä vahvempi
on stressireaktio.
ONKO TÄMÄ
MINULLE
TÄRKEÄÄ?!
