36
Rakennettu Ympäristö 5/15
ala kuin kylvettäessä urheilukentälle ruohonsieme-
niä eikä keinonurmea?
Timo Koski muistuttaa, että hulevesien käsitte-
lyn ohella viheralueiden purot ja lammet lisäävät
monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön mo-
nenlaisille vesieliöille ja -kasveille.
Saavutettavuus tärkeää
Vaikka puistojen virkistysarvoja ei liene koskaan kiis-
tetty, kesämökkikulttuurin nousukausi ja Älä tallaa
nurmikoita -kyltit taisivat karkoittaa parikin sukupol-
vea kaupunkipuistoista.
Nuoremmat ikäluokat ovat kuitenkin Suomes-
sa urbanisoitumassa aivan eri tavalla kuin suuren
maaltamuuton sukupolvi. Ajokortti ei ole nykynuo-
relle itsestään selvyys eikä sitä tarvita ainakaan ke-
sämökkimatkoja varten. Keski-ikäisistäkin entistä
harvempi haaveilee mökistä metsän keskellä.
Englantilainen puutarhakulttuuri näkyy lukuisissa
erikokoisissa puistoissa keskellä kaupungin vilinää. Pitkä
ja kapea Embarkment Gardens tarjoaa levähdyspaikan ja
silmäniloa Lontoon ydinkeskustassa Thamesin varrella.
Nuorille luonto tarkoittaa yhä useammin pa-
tikointia metsissä ja tuntureilla tai piknikkiä lähi
puistossa. Onkin helppo havaita omin silmin,
kuinka nuoret ja nuoret aikuiset ovat vallanneet
puistot.
Nuorista koulutetuista asukkaista kilpailtaessa
kaupungin viihtyisät viherympäristöt voivat hyvin-
kin olla yksi tulevaisuuden kilpailuvaltti. Kun Metla
tutki 2000-luvun alussa puistojen vaikutusta Helsin-
gin asuntojen hintoihin, kävi ilmi, että Keskuspuis-
ton vaikutus nostaa asuntojen hintoja 5–7 prosent-
tia puolentoista kilometrin säteellä. Myös pienem-
pien viheralueiden läheisyys nostaa hintoja mutta
pienemmällä alueella. Muualla maailmassa puisto-
jen on laskettu nostaneen lähialueen asuntojen ar-
voa jopa kolmanneksen.
”Niille kaupunkilaisille, joilla ei ole omaa pihaa,
puistot saattavat olla ainoita virkistäytymispaikkoja,
joissa pääsee pois liikenteen hälinästä ja jossa voi
nähdä myös luonnon eläimiä ja kasveja. Toisaalta,
jos puisto on kaukana ja liikkuminen vaikeaa, voi
oman taloyhtiön piha olla puistoja tärkeämpi. Vaik-
ka tilanne onkin parantunut vuosikymmenien aika-
na, kerrostalojen piha-alueiden viihtyisyydessä on
vielä paljon kehitettävää. Ne ovat myös merkittävä
osa kaupunkikuvaa”, Timo Koski sanoo.
Koski on hieman huolissaan puistoille asetettu-
jen tavoitteiden seurauksista. ”Kun käyttäjämäärät
lisääntyvät, joutuvat puistot ja viheralueet suurem-
malle kulutukselle ja suojelluksi tarkoitetut kasvit
tai eliöt saattavat hävitä. Kaupunkisuunnittelu on
melkoista tasapainoilua rakennetun ja vihreän ym-
päristön välillä. Tärkeintä olisi nähdä kaupunki ko-
konaisuutena ja ymmärtää viheralueiden monipuo-
liset ja pitkäkestoiset vaikutukset.”
■
Valtiotieteen maisteri
Katri Isotalo
.
Toimittaja. Viestintä Isotalo Oy.
Jutussa on käytetty lähteinä mm. ministeri Kimmo
Tiilikaisen ja ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin
esityksiä Kehittyvät kaupunkikeskustat -päivillä elokuussa
2015, Arkkitehtuurimuseon verkkosivujen tietopakettia
puutarha- ja maisema-arkkitehtuurista, Sitran vuonna
2013 teettämää selvitystä Luonnon hyvinvointivaikutusten
taloudellinen merkitys sekä luontoon.fi, ymparisto.fi ja
rakennustieto.fi -sivustoja.
Kuva: Katri Isotalo
