34
Rakennettu Ympäristö 3/15
Maaseudulla alettiin 1800-luvulla rakentaa en-
simmäisiä julkisia puistoja myös kanavien, oppi-
laitosten ja sairaaloiden yhteyteen. Puutarhanhoi-
dossa korostui pitkään hyötyviljely, mutta kaupun-
kipromenadeille mentiin käyskentelemään parhaat
päällä.
Hyötypuutarhaideologia on viime vuosina ko-
kenut renessanssin. Esimerkiksi ympäristöjärjestö
Dodo on organisoinut Helsingissä kaupunkiviljely-
tapahtumia ja -kursseja jo vuosia. Yksi urbaaneim-
mista viljelypaikoista lienee Aleksin ja Mannerhei-
mintien risteyksessä, Helsingin Kolmen sepän au-
kiolla sijainnut kasvimaa.
Kaupunkipuisto on aineetonta pääomaa
Hyvinkäällä järjestetyssä kaupunkikeskusta
konferenssissa elokuussa puhunut maatalous- ja
ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen
totesi, ettei
rakennetun ympäristön ja luonnon rajaa pidä tar-
peettomasti korostaa ja että suomalaisten kaupun-
kien vahvuus on juuri niiden limittyminen. Näin
onkin ollut tähän asti; metsälähiöissä luonnon ja
rakennetun ympäristön limittyminen oli luonte-
vaa. Kun metsälähiöistä on siirrytty ekotehokkaam-
paan täydennysrakentamiseen, ei jokaisen asunnon
ikkunasta enää pilkotakaan luonnonvarainen koti-
pihlaja.
”Kaupunkilaiset ovat aina arvostaneet puistoja,
mutta osa päättäjistä on vasta nyt heräämässä puis-
tojen merkitykseen. Viheralueita on pidetty itses-
tään selvyytenä”, toteaa Kaupunginpuutarhurit ry:n
puheenjohtaja
Timo Koski
. Hän toimii kaupungin-
puutarhurina Tampereella.
Varsinkin 1990-luvun laman aikana monet kau-
punkipuistot rapistuivat määrärahojen puutteessa.
Esimerkiksi Aulangon puisto Hämeenlinnassa oli
jo 1800-luvulla suosittu matkailukohde, jonka kan-
sallismaisema innoitti
Jean Sibeliustakin
Finlan-
dia-hymnin tunnelmaan. Sata vuotta myöhemmin
iso osa puistosta oli rappeutunut. Vasta kun kansal-
lismaisemaan alettiin suunnitella hypermarkettia,
ohitustietä ja armeijan panssariuraa, herättiin Hä-
meenlinnassa ja ympäristöministeriössä. Hämeen-
linnan puistoalue sai ensimmäisenä Suomessa kan-
sallisen kaupunkipuiston statuksen vuonna 2001.
Tällä hetkellä pelkästään puiston rantareitillä käy
ulkoilemassa noin 200 000 ihmistä vuosittain. Au-
langon laajempi puistometsä sekä Aulangonvuoren
näkötornista avautuva kansallismaisema houkutte-
levat alueelle vuosittain yli 400 000 kävijää.
New Yorkin keskuspuistossa ulkoillaan ja lenkkeillään ympäri vuoden. 1800-luvulla asukkaiden virkistäytymispaikaksi rakennettu
puisto on myös yksi kaupungin suosituimmista matkailukohteista.
Kuva: Katri Isotalo
