Rakennettu Ympäristö 5/15
35
1800-luvun tunnetuimpiin kaupunkisuunnittelijoihin kuuluva Georges-Eugène
Haussmann loi Pariisiin useita näyttäviä bulevardeja.
Ympäristöministeriön Kansal-
linen kaupunkipuisto -ohjelman
tavoitteena on säilyttää kaupun-
kiluontoa ja rakennettua kulttuu-
riympäristöä laajana, eheänä koko-
naisuutena. Tarkempi määritelmä
löytyy maankäyttö- ja rakennuslais-
ta. Tällä hetkellä kansallisia kaupun-
kipuistoja on Hämeenlinnan lisäksi
Heinolassa, Porissa, Hangossa, Por-
voossa, Turussa, Kotkassa ja Fors-
sassa.
Suurimmat kaupungit näkevät jo
viheralueiden hoidon osana kunnan
omaisuudenhallintaa, jossa käyte-
tään apuna muun muassa paikka-
tieto-ohjelmistoja, puistopuulin-
jauksia ja ohjeita eri vuosikymme-
nien arkkitehtuuriin sopivaksi kas-
villisuudeksi. Kaupunkivihreä ei
olekaan vain aineetonta pääomaa,
vaan sillä on myös eri tavoin rahas-
sa laskettavaa arvoa.
Apua hulevesiin ja lentomeluun
Kaupunkien tiivistyessä on havah-
duttu metsien ja puistojen virkistys-
ja terveysvaikutusten lisäksi kaupun-
kivihreän tehtäviin ekosysteemissä.
Kasvillisuus imee hulevesiä ja pidät-
tää ilmansaasteita, torjuu melua ja
pölyä ja toimii hiilinieluna. Tuulta ja
lämpötilaerojakin se vaimentaa ja yl-
läpitää kaupunkiluonnonmonimuo-
toisuutta.
Uudenmaan Ely-keskuksen tuore
Ilmanlaatu
maankäytön suunnittelussa
-opas kuitenkin muis-
tuttaa, että tienvarsikasvillisuudella voidaan vaikut-
taa vain vähän autoliikenteen aiheuttamiin ilman-
laatuhaittoihin. Kävely- ja pyöräteillä ilmanlaatu on
yleensä hieman puhtaampaa, jos kadun ja kevyen-
liikenteenväylän välissä on puu- ja pensasvyöhyke.
Joissain tapauksissa pitoisuudet saattavat kuitenkin
olla katvealueen jälkeen korkeampia kuin vastaaval-
la etäisyydellä avoimessa ympäristössä.
Hulevesien hallinnassa kasvillisuuden vaikutus
on selkeämpi. Uusia keinoja hulevesien hallintaan
ovat viherkatot ja -seinät. Yksi Suomen suurimpia
viherkattoja on Tikkurilan uuden matkakeskuksen
paikoitushallin päällä, jonne on istutettu yli 6 000
neliömetriä maksaruohoa. Laajoja viherkattoja on
tulossa myös asuinkerrostaloihin esimerkiksi Hel-
singin Jätkäsaareen ja Vantaan Kivistöön. Vantaal-
la viherkattojen odotetaan vaimentavan myös len-
tomelua. Rakennustieto onkin valmistelemassa vi-
herkatoista uutta ohjeistusta RT-kortin muodossa.
Toisaalta, kuinka monta viherkattoa on rakennetta-
va ennen kuin saadaan sama hulevesiä imevä pinta-
Viherkattostrategioita,
puistopuulinjauksia,
viheromaisuuden
paikkatieto-ohjelmia,
kansallisia kaupunkipuistoja,
maatalousministeri
puhumassa
kaupunkivihreästä.
Miksi kaupunkivihreästä
puhutaan juuri nyt?
Kuva: Katri Isotalo
