32
Rakennettu Ympäristö 5/15
mm. monikäyttöinen sali, ovat katutasokerroksessa,
jossa on myös pieni liiketila. Rakennuksen sisään-
tuloaulaan on vain yksi, yhteisöllisyyttä korostava
katusisäänkäynti. Siitä on yhteydet porrashuonei-
siin, joista on omat poistumisteinä toimivat pihasi-
säänkäynnit. Asuntoja on 41 ja niiden koko vaihte-
lee välillä 1h+kk–4h+k, eikä niissä ole asuntosauno-
ja. Yksi asunnoista on yhtiön omistukseen jäävä ns.
talonmiehen asunto. Rakennus valmistuu urakkaso-
pimuksen mukaisesti vuoden 2015 marraskuun lo-
pussa.
Hankintakustannukset jäivät alhaisiksi
As Oy Helsingin Aikalisän hanke toteutettiin ennen
ryhmärakennuttamislain hyväksymistä ja voimaan-
tuloa. Tulevat asukkaat rakennuttavat asuintalon-
sa omakustannushintaan itselleen. Menettelyn etu-
na on paitsi mahdollisuus vaikuttaa oman asunnon
ja rakennuksen yhteistilojen suunnitteluun, myös
kaupallista asuntotuotantoa oleellisesti alemmat
hankintakustannukset. Koska kyseessä ei ole asun-
tokauppa, jää kustannuksista pois mm. varainsiir-
tovero ja tavanomaiset markkinointi- ja asunnon-
välityskustannukset. Suurin hyöty koituu kuitenkin
rakennuttajan/ perustajaurakoitsijan yrittäjävoiton
pois jäämisestä.
Menettely on tavanomaista asuntokauppaa työ-
läämpi ja vaativampi, mutta myös palkitsevampi. Se
vaatii onnistuakseen asiantuntevan projektijohdon
ja erityisesti arkkitehtisuunnittelun sekä hankkeen
osakkailta aktiivisuutta ja intoa vaikuttaa tulevan
asuinympäristön muotoutumiseen. Ryhmäraken-
Professori emeritus, arkkitehti SAFA
Matti Seppänen
.
Sisääntulokerroksen ja 2.–6. kerroksen pohja, jossa asuntovaihtoehtoja ennen asukkaiden tekemiä valintoja.
nuttaminen ei luultavasti tule koskaan kilpailemaan
vallitsevien asuntojen tuotantomuotojen kanssa,
mutta se tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon niil-
le aktiivisille asunnontarvitsijaryhmille, jotka ovat
valmiita näkemään vaivaa oman, yksilöllisen asuin-
ympäristönsä suunnitteluun ja toteutukseen.
Oman ammattiurani olen tehnyt 40 vuoden ai-
kana omassa toimistossa pääosin asuntosuunnit-
telun parissa. Työ on ollut lähes sataprosenttisesti
suunnittelua ”tuntemattomalle asukkaalle”. Nyt ak-
tiiviurani jälkeen olen vihdoin mukana hankkeessa,
jossa kaikki taloon muuttavat asukkaat ovat tuttuja
vähintään kahden vuoden ajalta ja hankkeen ”alku-
asukkaat” tuntevat toisensa jo usean vuoden takaa.
Kaikki ovat osallistuneet ainakin oman asuntonsa –
ja monet yhteisten asioiden – suunnitteluun ja toi-
mintaan. On todennäköistä, että tämä ja yhteinen
toteutusprosessi luovat tavanomaista paremmat
lähtökohdat rakennuksen tulevalle toiminnalle ja
yhdistyksen säännöissä tavoitteena olevalle yhtei-
söllisyydelle.
■
