14
|
LiveLife
|
september 2015
”Eihän sitä oikein malttaisi mennä nukkumaan, kun on
saanut päivän pakettiin ja on hetki aikaa vain olla ja ihmetel-
lä. Ja ainakin kesäisin haluaisi kuitenkin herätä kuudelta
aamulla.”
Mutta vuodet alkavat
tuntua ikiliikkujassakin. Jaak-
ko myöntää, että iän karttuessa palautumiseen on ollut pakko
kiinnittää enemmän huomiota.
”Palautuminen on alkanut viedä aikaa ja voimia. On
pakko katsoa tarkemmin, miten syö, liikkuu ja nukkuu. Vä-
lillä se onnistuu hyvin, mutta kun tulee tiukka kausi, on help-
poa repsahtaa syömään mitä sattuu ja lipsua niin liikunnasta
kuin levosta,” hän miettii.
”Toisaalta, täydelliseen ehdottomuuteenkaan en usko, sillä
se on tylsää. Mutta jos nauttii kurinalaisuudesta, sekin on tie-
tysti ihan ok.”
Hektisestä arjestaan huolimatta
Jaakko pyrkii
kuntoilemaan monipuolisesti. Viikkoon kuuluu esimerkiksi
ainakin pari kuntosalikäyntiä. Salilla hän ei kuitenkaan tyydy
tekemään hauiskääntöjä tai ylätaljaa.
”Teen pääasiassa olympianostoja. Siinä tarvitaan dynaa-
mista voimaa, ja kehon koko kineettisen ketjun tulee olla
kunnossa,” hän sanoo.
Jaakon mielestä tärkeintä kuntoilussa on kehittää kehon
toiminnallista voimaa ja kehonhallintaa.
Kuntosalin lisäksi Jaakko käy pelaamassa tennistä ja ”hönt-
sälätkää”, eli ei niin vakavaa jääkiekkoa kaveriporukan
kesken. Jos sosiaalinen urheilu ei kiinnosta, hän saattaa läh-
teä pyöräilemään.
Viime aikoina Jaakkoa
on alkanut kiehtoa minimalis-
mi ja turhan karsiminen. Se koskee niin materiaa kuin aika-
tauluja.
”On ihan älytöntä, kuinka paljon hankimme turhaa tava-
raa nurkkiin. Sen sijaan, että haluaisimme lisää tavaraa,
meidän pitäisi opetella nauttimaan siitä, mitä meillä jo on. Se
olisi varmasti askel hyvinvoinnin suuntaan,” hän miettii.
”Myös aikataulujen kanssa olen yrittänyt harjoitella priori-
sointia. Se vain on aika hankalaa, sillä aikatauluni elävät
koko ajan.”
Onneksi on koira. Aikataulupaineet jäävät taka-alalle päi-
vittäin viimeistään silloin, kun hän lähtee perheen koiran
kanssa lenkille.
”Joka kerta, kun menee koiran kanssa ulos, on pakko
pysähtyä. Koira jää haistelemaan ja elämään hetkessä. Silloin
omatkin kierrokset hiljenevät.”
Hän on huomannut, että pysähtyminen on tärkeää paitsi
hyvinvoinnille, myös ammatillisesti. Luova työ vaatii aikaa ja
tilaa ajatella.
”Alitajuntaa pitää kuohkeuttaa,” hän tiivistää ja kertoo
tarkoittavansa, että vaikka alitajuntaa pitää rasittaa, se on
hyvä sitten jättää ihan rauhaan. Silloin saattaa syntyä jotain
aivan uutta.
”Palautuminen on alkanut viedä aikaa ja
voimia. On pakko katsoa tarkemmin,
miten syö, liikkuu ja nukkuu.”
