20
|
LiveLife
|
helmikuu 2016
O
kinawan
saarella
Japanissa
elävät
maailman
pitkäikäi-
simmät
naiset. Oki-
nawa kuuluu niin sanottuihin sinisiin
vyöhykkeisiin eli alueisiin, missä huo-
mattavan moni elää yli satavuotiaaksi.
Sinisiin vyöhykkeisiin kuuluvat myös
Sardinian vuoret Italiassa, Nicoyan
niemimaa Costa Ricassa, Loma Linda
Kaliforniassa ja Vittsjön ympäristö
Smoolannissa Ruotsissa. Miksi näillä
alueilla sitten eletään terveenä ja niin
pitkään?
Svenska Dagbladet -lehden tiedetoi-
mittaja Henrik Ennart on vieraillut sini-
sillä vyöhykkeillä. Hän on kirjoittanut
kirjan
Åldrandes gåta
, joka käsittelee pit-
kään elinikään johtavia elintapoja. Pit-
kään ikään liittyy hänen mukaansa
neljä tekijää.
– Ensimmäinen on ruoka. Ruokaa
syödään näillä alueilla kohtuullisesti,
ruoka on hyvää ja vaihtelevaa – pääasi-
assa vihanneksia - ja raaka-aineet ovat
tuoreita. Asukkailla ei ole raskaita
liikuntaharrastuksia, mutta he pitävät
itsensä jatkuvasti liikkeellä esimerkiksi
pienimuotoisella maanviljelyllä. Heillä
on myös sosiaalinen verkosto. Neljäs
tekijä on tavoite ja merkitys: työskente-
lyä ei lopeteta 65-vuotiaana vaan jatke-
taan erilaisten projektien parissa.
Geenien vaikutus elinikään on noin
Dokumentti:
PITKÄN IÄN SALAISUUS
Suomalaiset elävät vanhemmiksi kuin koskaan aiemmin.
Kun suomalainen nainen eli vielä 1940-luvun alussa keskimäärin
62 vuotta, on naisten elinajanodote tänään lähes 84 vuotta.
Terveen ja pitkän elämän voi saavuttaa monin keinoin.
TEKSTI
KAJSA SANDIN
KUVITUS
ERIK NYLUND
ELÄT PITKÄÄN
Näillä vinkeillä
”Pitkä ikä
ei ole pel-
kästään
jonkin tie-
tyn ruoka-
valion
ansiota.
Koko-
naisuus
ratkaisee.”
25%. Noin 75% osuuteen on siis mah-
dollista vaikuttaa itse. Ennartin mukaan
ravinnon merkitystä korostetaan usein
liikaa.
– Kaikesta huolimatta se on vain yksi
neljästä tekijästä. Tärkeintä on koko-
naisuus.
LIIKUNTAAN PÄTEE
sanonta
”parempi myöhään kuin ei milloinka-
an”. Näyttää myös siltä, että vanhem-
pana on vieläkin tärkeämpää liikkua
kuin nuorena.
– Jos pitäisi valita, kannattaisi liikkua
elämän myöhemmällä puoliskolla,
sanoo Ennart.
2014 syntyneiden suomalaisten
poikien keskimääräinen elinajanodote
on 78,2 ja tyttöjen 83,9 vuotta. 30 vuo-
dessa poikien elinajanodote on pidenty-
nyt 7,7 ja tyttöjen 5,1 vuodella. Elinaja-
nodote on kasvanut Suomessa tasaisesti
nälkävuosien päättymisen jälkeen.
Ennartin mukaan kasvua selittää
ennen kaikkea halu parempaan ja tur-
vallisempaan elämään sekä tietomäärän
lisääntyminen. Kyse on laajasta joukos-
ta tekijöitä, aina paremmasta sairaan-
hoidosta pyöräilykypärän käyttöön.
Mutta miten on mahdollista, että
sama kehitys tulee jatkumaan? Suomes-
sa eletään hyvin eri tavalla kuin sinisillä
vyöhykkeillä. Arki koostuu istumatyös-
tä, stressistä ja liiasta syömisestä.
– Kannattaa muistaa, että kaikilla
sukupolvilla on omat kompastuskiven-
sä. Nykyiset 90-100-vuotiaat kuuluvat
sukupolveen, jossa melkein kaikki polt-
tivat. Joitakin ongelmia pystymme rat-
kaisemaan ja todennäköisesti sen teem-
mekin. Esimerkiksi ravinnosta ja
terveydestä tiedetään jo paljon enem-
män kuin ennen.
JAPANI ON JOHTANUT
ikäliigaa jo
yli 30 vuotta. Ennart kertoo Ruotsin
olevan Japanin haastaja. Hän sanoo,
että tämä johtuu ennen kaikkea siitä,
että ruotsalaiset miehet ovat yhä ter-
veempiä. Ruotsalaisilla 50-vuotiailla
miehillä ja naisilla onkin edessään eni-
ten terveitä elinvuosia koko Euroopassa.
Noudattamalla elintapoja, joita nouda-
tetaan myös sinisillä vyöhykkeillä, mah-
dollisuudet elää pidempään paranevat.
– Okinawan pitkäikäisimmät eivät
löydy vanhoista kalastajakylistä vaan
suurimman kaupungin omakotilähi-
östä. He ovat hyvin koulutettua keski-
luokkaa, jotka pyrkivät ottamaan mallia
siitä, miten ennen elettiin. Se tuntuu
toimivan.
SINISET VYÖHYKKEET
Okinawa, Japani
Sardinia, Italia
Smoolanti, Ruotsi
Nicoyan niemimaa, Costa Rica
Ikaria, Kreikka
Loma Linda, USA
