46
Rakennettu Ympäristö 6/15
ja haluavat, että sähköverkon ylläpitomaksuista saa-
dut varat käytetään paikallisina investointeina Ber-
liinin sähköverkkoon. Sähköverkon ylläpitäjä saa
kerätä asiakkaalta hallituksen säätelemän maksun,
joka on noin viidessosa sähkölaskun kokonaissum-
masta.
Energiavallankumous
YK:n ympäristöohjelman mukaan n. 75 % maailman
kasvihuonepäästöistä on lähtöisin kaupungeista, ra-
kennusten ja liikenteen ollessa suurimmat päästöjen
aiheuttajat.
Energiatehokkuus ja kasvihuonepäästöjen leik-
kaaminen onkin kaupunkisuunnittelun keskeisiä
haasteita maailmanlaajuisesti, ja jokaisella yksit-
täisellä kaupungilla on omat lähtökohtansa ener-
giatehokkuuden lisäämiseen urbaanien erityis-
piirteidensä pohjalta. Rakennuskanta, liikenne,
sekä poliittinen kulttuuri vaikuttavat siihen, miten
uusien päästötavoitteiden saavuttaminen kaupun-
geissa onnistuu.
Saksa on Euroopan maista selvimmin ottanut
energiapolitiikkansa tavoitteeksi ydinvoimasta luo-
pumisen. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus
antoi lisäpontta jo alkaneelle energiavallankumouk-
selle, jonka tavoitteena on täydellinen ydinvoimasta
luopuminen vuoteen 2022 mennessä.
Lisäksi tavoitteina on energiankulutuksen puo-
littaminen vuoteen 2050 mennessä ja kasvihuone-
päästöjen vähentäminen 80 % suhteessa 1990-luvun
tasoihin vuoteen 2050mennessä. Berliinin tavoittee-
na on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
Tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen on yllät-
tänyt Saksassa kaikki odotukset, ja uusiutuva ener-
gia kattaa tällä hetkellä noin kolmasosan energian-
kulutuksesta. Ongelmana onkin verkon lähes jat-
kuva ylikuormittuminen, joka lisää sähkökatkos-
ten vaaraa myös naapurimaissa. Sähköverkon tulee
pystyä ylläpitämään tuotannon ja kulutuksen välistä
tehotasapainoa. Uusiutuvan energian sääriippuvai-
suuden takia sähköverkon joustavuus on tärkeää.
Uusiutuvan energian tuotannon vaihteluja on vai-
kea arvioida, toisin kuin perinteisten voimaloiden
vakaata tuotantokapasiteettia.
Bürger Energien perustajajäsen
Luise Nau-
mann-Cosel
sanoo, että Berliinin sähköverkkoa on
tärkeätä kehittää sellaiseen suuntaan, että se tu-
kee uusiutuvan energian käyttöä. Vattenfall tuot-
taa energiaa hiilivoimalla, ja on sitä varten Nau-
mann-Coselin mukaan eturistiriidassa uusiutuvan
energian hyödyntämisen suhteen. ”Pääasiallinen
tavoitteemme on edistää energiavallankumous-
ta ja voimme keskittyä puhtaan energian käytön
edistämiseen toisin kuin klassinen yhtiö, jotka
ensisijaisesti pyrkii tuottamaan voittoa. Berliinis-
sä tuotetaan vain 2% sähköstä itse. Jos haluamme
tuottaa lisää, tarvitsemme uudella tavalla ajattele-
van verkon.”
1
Transmission grid
2
Biggest industrial
customers
3
Generating units
4
Wind farms
5
Office premises / service
providers
6
Major industrial customers
7
Energy storage facilities
8
Large photovoltaic plants
9
Detached houses with
/ without independent
generation capability
10
Charging points for
electric vehicles
11
Craft / trade / service
provision
12
Apartment buildings
Berlin´s electricity grid
Berlin´s distribution grid consists of sub-grids at high voltage
(110 kV), medium voltage (10 kV) and low voltage (0,4 kV), and
is linked to upstream transmission grid via substations (380 kV).
Maximum voltage (380.000 V)
High voltage (110.000 V)
Medium voltage (10.000 V)
Low voltage (400 V)
Upstream grid and connected customer points
and generation assets
Voltage levels
Grid plants
A
380/110-kV substation
B
110/10-kV substation
C
10/0,4-kV substation
Stromnetz Berlinin kaavio sähköverkosta.
