54
Rakennettu Ympäristö 6/15
KHO:n päätöksiä
kaisu aiheuttaa maanomistajille
kohtuutonta haittaa. Lisäksi valit-
tajat ovat todenneet, että kyseisel-
le alueelle suunnitellut satamatoi-
minnot olisi mahdollista sijoittaa
noin 1,5 kilometrin etäisyydelle
nyt suunnitellusta paikasta oleval-
le nykyisen laskuliuskan alueelle.
Koska Ukonjärven alueelle ei ole
tarpeellista tehdä kahta satamaa,
sataman sijoittaminen nyt kysy-
myksessä olevaan paikkaan on tar-
peetonta. Valittajat olivat katsoneet
lisäksi, että Ukonjärven yleiskaa-
van ja vireillä olevien Rahajärven
ranta-asemakaavan ja Inarijärven
osayleiskaavan yhteisvaikutus
Ukonjärven maisema- ja luonnon-
arvoihin olisi tullut selvittää. Valit-
tajienmukaan kokonaistarkastelun
puute rasitti myös Natura-arvioin-
nin tarveharkintaa. Valittajat ovat
todenneet, että kaavassa osoitetut
uudet alueet eivät millään tavoin
liity kunnan muihin jo olemassa
oleviin matkailupalvelualueisiin,
joten ne eivät edistämaankäyttö- ja
rakennuslain 39 §:ssä edellytettyä
yhdyskuntarakenteen ekologis-
ta kestävyyttä eivätkä ne tukeudu
mainitun lainkohdan ja valtakun-
nallisten alueidenkäyttötavoittei-
den edellyttämin tavoin olemassa
olevaan yhdyskuntarakenteeseen.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi
jatkovalitukset ja pysytti hallinto-
oikeuden ratkaisun, jolla valitukset
oli hylätty perusteluineen.
Valituksen kohteena ollut oh-
jelmapalveluidenalue RM-1 oli
osoitettu kaavassa asemakaavoi-
tettavaksi. Asemakaavoitettavan
alueen osalta on kaavassa annet-
tu suunnittelumääräys, jossa on
todettu muun muassa seuraavaa:
Asemakaavan laatimisessa on
otettava huomioon alueen luon-
nonympäristö ja maisema-arvot.
Korttelialueet, tiestö ja rakennuk-
set on asemakaavassa osoitettava
niin, että mahdollisimman vähän
muutetaan alueen luonnonoloja,
rikotaan maanpintaa ja kaadetaan
puustoa. Asemakaavoituksessa on
erityistä huomiota kiinnitettävä
pintavesien ohjaamiseen niin, että
korttelialueilla likaantunut pinta-
vesi ei pääse vesistöön eikä poltto-
aineiden jakelualueelta myöskään
maaperään. Maisemassa erityisen
näkyvillä alueilla asemakaavalla
tulee määrätä rakennuksen suurin
sallittu korkeus ja pohjapinta-ala
sekä annettava määräykset raken-
nuksen ja sen osien väreistä. Suun-
nittelumääräyksen mukaan ase-
makaavamääräyksellä tulee kieltää
tonttien aitaaminen ja asemakaava-
asiakirjoista tulee käydä ilmi, että
alue on poronhoitoaluetta. Porot
saavat laiduntaamyös asemakaava-
alueella ja poroja saa paimentaa
asemakaava-alueen läpi.
RM-1-aluetta koskevan kaa-
vamääräyksen mukaan alueelle
saa sijoittaa satamatoimintaan
liittyvää rakentamista. Alueelle ei
saa sijoittaa majoitusrakennuk-
sia. Kysymyksessä oleva noin 2,8
hehtaarin suuruinen alue sijaitsee
asemakaavoitettavaksi määrätyllä
alueella valtatien vieressä melu-
alueella. Alueella on aikaisemmin
toiminut vesilentosatama. Alue on
tarkoitettu lähinnä ohjelmapalve-
lu- ja välinevuokrausta harjoittavil-
le matkailupalveluyrityksille.
Yleiskaava-alueelta oli tehty
kaavoituksen alkaessa vuonna 2001
luontoselvitys sekä maisema- ja
ympäristöselvitys. Viranomaisneu-
vottelussa ELY-keskuksen edustaja
on todennut, että luontoarvoissa
ei todennäköisesti ole tapahtunut
muutoksia, ja katsonut, että luonto-
selvitykset on tehty riittävällä tark-
kuudella.
RM-1 -alueen selvitysten riittä-
vyyttä koskevien valitusperusteiden
osalta hallinto-oikeus tulkitsi, että
aluevarauksella on haluttu osoittaa
ohjelmapalvelualueen yhteyteen
rakentamismahdollisuus Ukon-
järveä ja lähialuetta palvelevalle
venesatamalle asianmukaisine
venepaikkoineen. Koska ohjelma-
palveluiden laatua ei ollut määri-
telty yleiskaavassa, hallinto-oikeus
katsoi kyseessä olevan vasta vain
alustava aluevaraus suunnitellulle
venesatamalle ja ohjelmapalve-
luille, joiden tarkempi laajuus ja
laatu eivät vielä ole tiedossa. Edellä
lausuttu huomioon ottaen yleis-
kaavavaiheessa ei vielä ole ollut
käytettävissä asianmukaisten vai-
kutusarviointien tekemiseksi vaa-
dittavia riittävän yksityiskohtaisia
tietoja. Hallinto-oikeus kuitenkin
katsoi, että kaavassa oli selvitetty
ja huomioitu maisemaan, ympä-
ristöön ja luonnonarvoihin liittyvät
seikat lain 39 §:n 3 momentissa tar-
koitetulla tavalla siinä määrin kuin
Ukonjärven yleiskaavan ohjausta-
voite ja tarkkuus sitä edellyttävät ja
näin ollen selvitykset olivat riittäviä.
Johtopäätökseen vaikutti suo-
raan yleiskaavalla mahdollistettu
rakentamisen vähäinen määrä (7
uutta loma-asuntopaikkaa) sekä
se, että loma-asuntojen ja RM-1
-alueen väliin oli yleiskaavassa
osoitettu useamman sadan metrin
levyinen lähivirkistysalue ympä-
ristöhäiriöiden ehkäisemiseksi. Li-
säksi kaavamääräykset edellyttivät
asemakaavoittamista ja asemakaa-
vassa tulisi tarvittaessa antaa ym-
päristöhaittojen ehkäisemiseksi
ja rajoittamiseksi tarvittavat mää-
räykset.
Alueella vireillä olevien yleis-
kaavojen ja nyt puheena olevan
yleiskaavan yhteisvaikutusten sel-
vittämisestä hallinto-oikeus kat-
soi, että oikeusvarmuuden vuoksi
tarkastelu on syytä rajata niihin
suunnitelmiin, joiden käsittely on
päättynyt. Valituksessa mainituista
kaavoista Inarijärven osayleiskaa-
va kattaa huomattavan osan Inari-
järven ranta-alueesta ja kaavan
laatimisprosessi on vielä kesken.
Myös Ivalon alueen osayleiskaavan
laatimisprosessi on kesken. Pienia-
lainen Ukonjärven yleiskaava on
hyväksytty 13.12.2012 ja Rahajärven
ranta-asemakaava 28.2.2013. Kysei-
set kaavat eivät siten Ukonjärven
yleiskaavaa käsiteltäessä ole olleet
sellaisia valmiita suunnitelmia, joi-
den vaikutuksia olisi tullut arvioida
yhdessä nyt kysymyksessä olevan
osayleiskaavahankkeen kanssa.
Kaavoituksen yhteydessä tehtyjä
luonto- ja maisemaselvityksiä sekä
Natura-arvioinnin tarveharkintaa ei
näin ollen ole valituksessa esitetyl-
lä perusteella pidettävä puutteelli-
sena.
Maakuntakaavan ja yleiskaavan
suhteesta hallinto-oikeus totesi,
että Pohjois-Lapin maakuntakaa-
vassa Ukonjärven alue on osoi-
tettu metsätalous- ja poronhoito-
valtaiseksi alueeksi (M-1 4562),
joka sisältyy matkailun vetovoima-
alueeseen, matkailun ja virkistyk-
sen kehittämisen kohdealueeseen
