Rakennettu Ympäristö 6/15
49
Yksityiskohtia Arkitekter Erik Møllerin toimiston suunnittelemasta
suuren varastorakennuksen muutostyöstä avoimeksi julkiseksi
tilaksi, jossa näyttelytiloja, toimistoja ja kokoontumistiloja. Oman
aikamme arkkitehtuuriset ratkaisut päivittävät rakennusta.
Kuva Tukholman kaupunkisuunnitteluvirasto
Tukholman kaupungin käyttämä siirrettävä paviljonki
asukkaiden kanssa käytäviin vuoropuheluihin.
niitä vaalitaan tai luodaan uudelleen? Erityisesti ko-
kemuksellisia arvoja, jotka luotaavat subjektiivisem-
pia ja kokonaisvaltaisempia tulkintoja identiteetistä
ja symbolisesta merkityksestä, autenttisuudesta, jat-
kuvuudesta ja tunnelmasta? Ja mitä käyttäjät edellyt-
tävät kohteelta?
Uutta käyttötapaa ei tarvitse pyydellä anteeksi,
se on yhtä arvokas kuin entinenkin ja mahdollis-
taa rakennuksen säilymisen. Mutta uudet toimen-
piteet lisäävät rakennuksen tai alueen arvoa vain
jos käytetään oman aikamme muotokieltä sekä hy-
vin tunnettuja yksinkertaisia materiaaleja ja raken-
teita, joiden vanhenemis- ja kulumistavat ovat tie-
dossa. Suosimalla perinteisiä materiaaleja raken-
nus voi myös uusilta osiltaan säilyttää kertovuuten-
sa. Tilarakenteita, aukotuksia ja kulkureittejä tulee
hyödyntää maksimaalisesti. Uusinkin teknologia tu-
lee hallita – mutta harkita tarkkaan sen käyttö. Pyr-
kimyksenä on rakennuksen tai ympäristön elinkel-
poinen toimintakonsepti sekä sitoutuminen omaan
aikaamme vaalien samanaikaisesti tunnistettavaa
yhteyttä menneisyyteen
’To celebrate the best of the past while
creating the high quality contemporary
architecture that embraces the future’
Helsingin tavoin Tukholmalla on hurja kasvuvauh-
ti. Kaupunkiin tarvitaan vuoteen 2030 mennessä
140 000 uutta kotia. Tukholman kaupunkisuunnitte-
luvirasto vastaa haasteeseen painottamalla kulttuu-
riperintöä ja arkkitehtonista laatua. Arkkitehti
Åsa
Dahlin
esitteli viraston ajankohtaisia toimintatapoja,
jotka painottuvat tutkimusmenetelmiin ja selkeisiin
hyvää ympäristöä kuvaaviin tavoitteisiin, jotka poh-
justavat toimivaa viestintää ja kattavaa osallistumis-
ta. Pyrkimyksenä onmyös löytää tehokkaitamenetel-
miä intressikon iktien ratkaisemisessa.
Unescon suositus historiallisesta kaupunkimai-
semasta inspiroi kaupunkisuunnittelijoita. Siinä
koko kaupunkia tarkastellaan kerroksellisena kult-
tuuriympäristönä laajassa kaupungistumisen kon-
tekstissa. Mukaan luetaan myös monimuotoisuu-
teen ja paikkojen identiteetteihin liittyvä aineeton
kulttuuriperintö. Historiallisen kokonaiskuvan luo-
miseksi valtakunnallisesti merkittävien kulttuu-
riympäristöjen tulee toimia ympäristöä kokoavina
ja sitovina elementteinä. Ongelmana on että luokit-
telu irrottaa ne usein ikään kuin ympäristöstään ir-
rallisiksi saarekkeiksi. Sen takia näitä alueita kehi-
tetään erityisinä vuorovaikutuksen ja osallistumisen
tiloina. Luonteenomaisten piirteiden kunnioitta-
minen ovat merkityksellisiä myös arkiympäristöön
tehtävissä muutoksissa.
Uusia menettelytapoja on saatu myös alueel-
lisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta, kuten
kulttuuriympäristön DIVE analyysi. Menetelmä
on kehitetty Itämeren alueen kulttuuriperintöyh-
teistyön hanketoiminnassa, ja sen avulla pyritään
muuttamaan kulttuuriympäristön passiivinen luet-
telointi helposti käytettävissä olevaksi toiminnalli-
seksi tiedoksi.
Löydä toivotun ympäristömuutoksen x-tekijä
Amsterdamissa ollaan valloittamassa kaupunkia au-
toilta takaisin ihmisille ja pyörille. Julkisten tilojen
kehittämisessä etsitään keinoja parantaa saavutet-
tavuutta ja käytettävyyttä. Muistomerkkien ja arkeo-
logian osaston johtaja
Aart Oxenaar
painotti ihmis-
keskeistä lähestymistapaa, jossa ratkaisut tukevat
monimuotoisuutta, osallisuutta, eettisyyttä ja su-
vaitsevaisuutta. Kehittämistyön x-tekijäksi voi nous-
ta esimerkiksi opiskelijoille suunnattujen tilojen si-
joitus kaupunkirakenteen elävöittämiseksi tai naa-
purustoja yhdistävät jalankulkureitit. Tilojen pop-
up uudelleenkäyttö saattaa toimia laiminlyödyillä
alueilla tai kehitettäessä asukkaiden oma-aloittei-
suutta mahdollistavia prosesseja. Kulttuurin luomi-
nen on parasta kulttuurin vaalimista.
