Rakennettu Ympäristö 6/15
41
Ranskan julkinen
rakentaminen on
leimallisen poliittista
Ranskassa julkisia varoja on viime vuosina käytetty muun muassa uusiin
koulurakennuksiin. Rakennuttamiskäytännöissä on omia erityispiirteitä.
A
rkkitehti
Olavi Koponen
on pitänyt ase-
mapaikkanaan viiden vuoden ajan
Rhône-
Alpes-
alueen keskuskaupunkia, vuo-
den 1968 talviolympialaisista tunnettua
Grenoblea. Ranskan suunnitteilla oleva alueuudis-
tus supistaisi hallintoalueiden määrää nykyises-
tä kahdestakymmenestäkahdesta. Pinta-alaltaan ja
asukasluvultaan lähes Sveitsin kokoinen Rhône-Al-
pes kaksinkertaistuisi, mitä Koponen ei välttämättä
pidä järkevänä. Departementtitaso (96 kpl) poistuisi,
mutta pyhänä pidetty kuntien määrä, 36 000, säilyisi
kutakuinkin ennallaan.
Kuntien pormestareilla on niin halutessaan tär-
keä rooli julkisissa rakentamishankkeissa. Toisaal-
ta, vallan ja pormestarin vaihtuessa, voi uusi por-
mestari panna jäihin kertaalleen jo päätetyn ra-
kennusprojektin. Julkisissa rakennushankkeissa
noudatetaan pääsääntöisesti kilpailumenettelyä
arkkitehtisuunnittelun osalta. Kuka tahansa voi läh-
teä hakemaan ehdokkuutta lopulliseen suunnitte-
lukilpailuun, johon valitaan usein neljä tiimiä. Tii-
meissä on arkkitehtien lisäksi insinöörejä ja kustan-
nuslaskijoita. Lopullinen kilpailu toteutetaan kutsu-
kilpailutyyppisenä. Kutsutut saavat asianmukaisen
korvauksen suunnittelutyöstänsä. Sen sijaan ehdo-
kasasetteluvaiheessa joutuu toimittamaan valtavan
määrän dokumentteja ja aineistoja ilman mitään
varmuutta lopputuloksesta, rahallisesta korvauk-
sesta puhumattakaan.
Julkista rakentamista puusta
Olavi Koponen, Espoon Kauklahden asuntomessu-
jen (2006) Kotilo-talollaan tunnettuutta saanut oma-
peräinen arkkitehti, työskentelee
r2k-
arkkitehtitoi-
mistossa Grenoblessa yhdessä
Véronique Kliminen
kanssa. Toimistolla on useita merkittäviä kilpailu-
voittoja julkisista rakennushankkeista. Monissa koh-
teissa päärakennusmateriaalina on puu. Grenoble
on tätä nykyä ainoa suurempi ranskalainen kaupun-
ki (150 000 asukasta), jossa pormestari tulee vihreäs-
tä puolueesta. Pormestari, insinööri
Éric Piolle
on
halunnut tietoisesti edistää ekologiseksi mielletyn
puun käyttöä. Valituksi tultuansa (2014) hän mm.
päätti poistattaa katujen varsilta 300 mainosta ja is-
tuttaa tilalle 50 puuta. Kilpailumenettelyn ja rans-
kalaisen käytännön hyvänä puolena Koponen pitää
sitä, ettei prosessin aikana voi arkkitehtia mielivaltai-
sesti vaihtaa. Myös hankkeen kokonaiskustannuksis-
ta pidetään tiukasti kiinni. Kustannukset pitää jo kil-
pailuvaiheessa laskea ja esittää, ja kaikki tiedot ovat
avoimia ja julkisia.
Grenoblen viimeistelyvaiheessa oleva tennis-
halli lienee Euroopan suurimpia. Hallissa on 12
tenniskenttää. Kohteen on suunnitellut r2k, Véro-
nique Klimine. Päärakennusmateriaalina on puu ja
polykarbonaattilevy. Rakenteet näyttävät hämäävän
hoikilta. Leimallista on selkeys ja yksinkertaisuus.
Kokonaispinta-ala on hiukan yli 10 000 m ja raken-
nuskustannukset jäivät alle 6 miljoonan euron.
Koulukeskus
Pasteur
Limeill-Brevannes´n kau-
pungissa lähellä Pariisia on Ranskan toistaiseksi
suurin puuta päärakennusmateriaalina käyttänyt
koulurakennus, laajuudeltaan 50 luokkahuonetta ja
9 500 m . Julkisivut ovat lehtikuusta ja rakenteissa
on käytetty mäntyä ja kuusta. Ulkotasoissa on myös
lämpökäsiteltyä pyökkiä. Puumateriaalin käyttö oli
kaupungin johdon vaatimus. Toiseksi vaatimuk-
seksi asetettiin vähintään nollaenergiatalo. Loppu-
tulokseksi saatiin jopa plusenergiatalo. Rakenta-
misaikataulu oli todella tiukka. Suunnittelun käyn-
nistymisestä meni vain puolitoista vuotta, kun 1 000
oppilaan koulukompleksi oli valmis vuoden 2012
lopulla. Rakentamiskustannukset olivat 18,6 mil-
joonaa euroa (alle 2 000 euroa/m ). Pasteur-koulu
on ensimmäinen Olavi Koposen ja Véronique Kli-
minen yhteinen suunnittelutyö. Lisää suomalaisvä-
riä rakennukseen tuo
Lauri Ahlgrenin
värikäs tai-
desommitelma osana koulun kolmiomaista tornia.
Rakennus on esitelty perusteellisesti Puu-lehden
numerossa 1/13.
LAURI JÄÄSKELÄINEN
