Rakennettu Ympäristö 6/15
37
suunnittelijoita läpikulkukaupungin maineesta
kärsineessä Lahdessa jo pitkään. Speckin mukaan
Lahdessa on kävelyyn hyvät edellytykset. Korttelit
ovat eurooppalaiseen tapaan pieniä, mikä tarjoaa
urbanismille hyvän ”luuston”. Ajokaistoja voisi sen
sijaan reippaasti vähentää.
Yksikaistaisuus lisää turvallisuutta, koska au-
toilijan huomio ei kohdistu kaistanvaihtoon. Myös
lyhyet korttelien välit ja pyöröliittymien välttämi-
nen pitävät kuljettajan valppaana. Lahden entisen
nelostien synnyttämään valtaisaan liikenneympy-
rään yhdysvaltalaisvieras suositteli alueen lävistä-
vää kävelyreittiä.
– Autoilukulttuuri on Lahdessa vahvaa siitä huo-
limatta, että kaupunki on poikkeuksellisen tiiviisti
rakennettu, myöntää Lahden yleiskaava-arkkiteh-
ti
Johanna Palomäki
. Johanna Palomäki oli yksi
Speckin Suomeen kutsumisen taustavaikuttajista.
– Ajattelin, että jos joku saa amerikkalaiset käve-
lemään, sen täytyy onnistua myös Suomessa!
Kävely tulee nähdä uskottavana
liikkumismuotona
– Kaupunkisuunnittelija törmää kävelyn arvostuk-
seen yleensä vain virkistysreittien ja -alueiden riittä-
vyyttä arvioitaessa, komppaa Sipoon vs. yleiskaava-
päällikkö
Eveliina Harsia
.
Speckin
Walkable city
oli kulunut koirankorville
myös Eveliina Harsian käsissä jo ennen gurun Suo-
men vierailua.
– Kävely on meilläkin ensisijaisesti virkistystä ja
harrastamista eikä uskottava kulkumuoto. Tämän
vuoksi jalankulkijat laitetaan usein kiertämään, ylit-
tämään ja alittamaan, vaikka heille lisämetreillä on
suurin vaikutus matka-aikoihin. Odotan, että meil-
läkin alettaisiin puhua enemmän kävelyn talous-
hyödyistä. Sitä kautta kävelyn arvostus voisi suun-
nittelussa nousta, Harsia jatkaa.
Läpiajo ei synnytä kohtaamisia
Harsiaa miellyttää Speckin opeissa myös normien
kritisointi.
– Normit ajavat erityisesti pienten paikkakun-
tien taajamissa ja uusissa kaupunginosissa tylsään
ympäristöön. Monipuolinen, sekoittunut kaupunki-
rakenne on yhä useamman nykysuunnittelijan ta-
voite, mutta työvälineet kuten kaavamerkinnät ovat
jäänteitä modernistisesta suunnitteluperinteestä,
missä toimintoja halutaan erotella omille alueil-
leen.
Harsia näkee ongelmallisena myös suunnitel-
mien tarkastelun lintuperspektiivistä tai silhuettina
maisemassa. Kaupunkielämä ja kokemuksethan ta-
pahtuvat rakennusten juurella.
– Katuverkon muodostamisessa voisi ottaa op-
pia vanhoista kaupungeista. Rakennukset katujen
varsilla voivat olla erilaisia, edustaa eri tyylisuun-
taa ja muuttua ajassa. Katuverkko luo kaupungille
rungon. Se luo reittien risteymiä eli paikkoja, jois-
sa ihmiset ja toiminnot kohtaavat. Kaupunkielämä
syntyy paikoissa, joissa ihmiset pysähtyvät – ei lä-
pikulkemisesta. Suomalaisissa kaupungeissa runko
on usein hyvä, mutta meillä keskitytään siihen, mi-
ten kaupungin läpi pääsee mahdollisimman tehok-
kaasti.
Myös
Walkable city
puhuu kauniisti vanhojen
eurooppalaisten kaupunkien käveltävyydestä. Au-
tokaistojen leventäminen ja parkkipaikkojen tuke-
minen verovaroin lisäävät lopulta vain autoiluun
käytettyä aikaa.
Hyödyllistä, turvallista, miellyttävää ja
kiinnostavaa
Speckin mukaan kävelyn tulee olla hyödyllistä, tur-
vallista, miellyttävää ja kiinnostavaa ja kaikkea näitä
yhtä aikaa.
Jos kävely on ainoastaan turvallista ja miellyttä-
vää, sitä tekevät vain itsestään huolehtivat älyköt.
Suuret massojen saaminen autoista jalkakäytäville
edellyttää, että kävely tuo henkilökohtaista hyötyä
esimerkiksi ajansäästönä. Turvallisuudesta ja miel-
lyttävyydestä Speck muistuttaa erityisesti julkisen
liikenteen kävelyosuuksilla. Jos reitti bussipysäkiltä
kotiin on pelottava tai muuten epämiellyttävä, oma
auto vie helposti voiton.
Käveltävyyden edistämisessä mennään kuiten-
kin hakoteille, jos lähtökohtana on jalankulkijoiden
turvallisuus, Speck korostaa. Lähtökohtana on olta-
va kävelyyn houkutteleva kaupunkikudelma.
Kävelyn kiinnostavuutta lisäävät ympäristön yk-
sityiskohdat. Jalankulkija tarvitsee virikkeitä pal-
jon useammin kuin autoilija, joten korttelit kannat-
taa pitää pieninä ja liiketilojen julkisivut mielellään
New Yorkin Manhattan lienee parhaita esimerkkejä
asumisen, työpaikkojen ja palveluiden onnistuneesta
sekoittamisesta. Kaduilla on aina elämää.
