Rakennettu Ympäristö 6/2015 - page 29

Rakennettu Ympäristö 6/15
29
Tulevaisuuden kerrostalo on tehty ylläpidet-
täväksi; sitähän kestävän kehityksen avaintermi
sustainability
alun perin merkitsee. Käytännössä
Tulevaisuuden kerrostalon ylläpidettävyys tarkoit-
taa, että talon rakenteet on suunniteltu niiden tule-
vaa korjaajaa mielessä pitäen. Siten ne eivät myös-
kään tuota jätettä.
Kantava rakenne on tehty di uusioavoimista
massiivipuuelementeistä, jotka samalla myös eris-
tävät ja varaavat lämpöä. Niiden toiminta perus-
tuu yksinomaan mekaanisiin puuliitoksiin: ne ei-
vät sisällä liimaa eivätkä metallia, eikä niissä ei ole
käytetty puun kosteusteknistä toimintaa häiritseviä
kalvomaisia ainekerroksia tai muita pitkän ajan ku-
luessa arvaamattomia tekijöitä. Ne ovat myös yksin-
kertaisia valmistaa: ne eivät tarvitse monimutkaista
laitteistoa tai suurta prosessointi- ja energiamäärää.
Tulevaisuuden kerrostalo ei ole riippuvainen
kertakäyttölaitteista; sen ilmanvaihto on painovoi-
mainen. Se ei ylipäätään ole riippuvainen mistään
haitallisesta tai mistään sellaisesta, mitä ei voi hel-
posti korjata. Vain tällainen yksinkertainen, ylläpi-
dettävä ja ympäristöä kuormittamaton rakennus on
ihmisellekin terve.
Miksi taloni nimi on Tulevaisuuden kerrostalo?
Siksi, etteivät nykyiset rakennusmääräykset sallisi
rakentaa sitä. [6]
Työni tarkoitus on herättää keskustelua siitä, mi-
ten kontekstittomia ja yhteismitattomia rakentami-
sen mittarit tällä hetkellä ovat. Ongelmia on yritet-
ty ratkaista erikseen, mutta kuten yllä kuvailin, ne
limittyvät toisiinsa. Energiankulutuksen ongelmaa
ei ratkaista puuttumatta kertakäyttöisyyteen, kerta-
käyttöisyyttä ei ratkaista puuttumatta harhaan lo-
puttomasta kasvusta. Loputonta kasvua on vaikea
kyseenalaistaa, ellei hyväksy perusasioita: maail-
man rajallisuutta ja aineen kiertokulkua. Pieni hiili-
jalanjälki ei kompensoi sitä, että asukkaat kärsivät
hengityselinsairauksista. Rakennusliikkeen voitto ei
voi kompensoida sitä, että osakkeenomistajan omai-
suus elinkaaren päättyessä valuu tyhjiin.
Arkkitehti SAFA, puuseppä
Lars-Erik Mattila
.
Arkkitehtitoimisto Livady.
LÄHTEET
[1] Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto.
2014.
/ /kulutusopas/ota_
opas (haettu 15.10.2014).
[2] Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö. 2013.
Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. TrVM 1/2013 vp —
M 5/2013.
[3] Lindh, Tommi. 2013. Aluerakentamisen arkkitehtuuri
ilmastonmuutosta hillitsemässä. MFA kesä–syksy 2013.
[4] EN 1990:2002+A1. Eurocode: Basis of structural design.
April 2010.
[5] Salkinoja-Salonen, Mirja; Andersson, Maria; Salo,
Johanna; Lipponen, Olli; Salonen, Pauliina; Viljanen,
Martti; Ojamo, Heikki; Mikkola, Raimo; Sistonen,
Esko; Gasik, Michael; Teplova, Vera ja Salin, Mikko.
2014: Rakennusten kemikaalien joukossa on ihmiselle
myrkyllisiä ja herkistäviä sekä haittamikrobeja suosivia
yhdisteitä.
. /wp-content/
uploads/2013/09/Maria-Andersson.pdf (haettu
27.10.2014).
[6] Mattila, Lars-Erik. 2014. Tulevaisuuden kerrostalo.
Aalto-yliopisto. Sähköinen versio:
.
/bitstream/handle/123456789/15522/master_Mattila_
Lars_2014.pdf?sequence=1
Kuvat: Lars-Erik Mattila
1...,19,20,21,22,23,24,25,26,27,28 30,31,32,33,34,35,36,37,38,39,...60
Powered by FlippingBook