26
Rakennettu Ympäristö 6/15
Suomalaisten kerrostalojen rakenneperiaate
muuttui perustavanlaatuisesti 1960-luvulla alka-
neessa teollisen rakentamisen murroksessa. Silloin
luovuttiin yksinkertaisista massiivirakenteista. Nii-
den sijasta alettiin käyttää tiiviitä materiaaleja ja
monimutkaisia kerrosrakenteita, kuten rakennus-
muoveja ja sandwich-elementtejä. Uuden raken-
nustavan myötä hylättiin ajatus rakennuksista, jot-
ka kestävät isältä pojalle. Alettiin puhua jopa vain
35–40 vuoden käyttöiästä, minkä jälkeen rakennuk-
set oli tarkoitus joko purkaa tai perusteellisesti mo-
dernisoida.
Tätä ei kuitenkaan kerrottu ostajille, jotka hank-
kivat omistusasuntonsa lainarahan turvin. Moni
suomalainen löytääkin nyt itsensä tilanteesta, jos-
sa hän on saanut elämäntyöllään asuntolainansa
maksetuksi mutta korjausvelan vähentämisen jäl-
keen hänen kokonaisvarallisuutensa arvo on nolla
tai negatiivinen. [3]
Huolestuttavaa on, että tuo rakennustapa on py-
synyt samana. Yhä tänäkin päivänä rakennukset tie-
toisesti suunnitellaan kestämään vain tietty elinkaa-
ri, tällä hetkellä 50 vuotta [4]. On tuskin vasta alet-
tu hahmottaa, miten suuresta kansantaloudellisesta
ongelmasta todella on kyse. Mikäli nuo elinkaaret
pitävät, valtava osa maamme rakennuksiin sido-
tusta kansallisvarallisuudesta on pian katoamas-
sa. Mitä pidetään tehokkaana rakentamisena, on-
kin siis kertakäyttöistä rakentamista. Sijoitus siihen
häviää.
Kansanterveyden ongelma
Eduskunnan käynnistämän kosteus- ja homeon-
gelmia koskevan tutkimuksen mukaan merkittävil-
le kosteus- ja homevaurioille altistuu Suomessa päi-
vittäin 560 000–850 000 ihmistä. Tutkimuksessa to-
detaan, että ”erityisesti rakennuksen käyttöiän lop-
puminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista
terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat
kosteus- ja homevauriot”.
Rakennustapaa ei silti ole muutettu, ei myöskään
rakennusten ”käyttöiän loppumisen” aiheuttavia ly-
hyitä elinkaaria ja kertakäyttökulttuuria. Tarkastus-
valiokunta ilmaisee huolensa etenkin siitä, että kor-
jausrakentamisessa käytetään uudisrakentamisen
ratkaisuja ja materiaaleja, vaikka niiden tiedetään
voivan aiheuttaa ongelmia [2]. Jos uudisrakentami-
sen materiaalit ja ratkaisut ovat ongelmallisia kor-
jausrakentamisessa, on aiheellista kysyä, ovatko
ne yhtään sen ongelmattomampia uudisrakenta-
misessa.
Tutkijat Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston
yhteishankkeesta ovat esittäneet tuloksia, joiden
mukaan nykyrakentamisessa käytetyt kemikaalit
ovat herkistäviä ja jopa ihmisille myrkyllisiä. Näen-
näisesti niitä käytetään haittamikrobien torjuntaan,
