Rakennettu Ympäristö 6/15
17
säästökohteina voivat olla julkisivuvalaistus, valai-
simet, valon laatu ja määrä. Torni hotellin valaistuk-
sessa on saatu aikaan koko ympäristöä kohottava ja
mielenkiintoa herättävä kokonaistaideteos.
Roope Siiroinen on suunnitellut myöskin usei-
den merkittävien tamperelaisten julkisten raken-
nusten ja kaupunkitilojen valaistuksen, joita voi-
daan ihailla mm. Raatihuoneen, Naistenlahden voi-
malaitoksen, Frenckellin aukion ja Tammerkosken
kansallismaiseman valaistuksissa.
Jopa niinkin massiivinen ja maisemaa hallitseva
kuin Naistenlahden voimalaitos onkin, niin ystäväni
sanoja mukaellen: kuinka jostain niin rumasta voi
saada niin kaunista! Kiitos kuuluu Roopelle tiimei-
neen. Tämä on ihmisen luomaa kauneutta.
Pohdintaa kauneuskäsitteistä.
On olemassa monia eri määritelmiä. Ihmisen luoma
kauneus, luonnon kauneus, matemaattinen kau-
neus.
Matematiikan kauneus on sitä, että monet ma-
temaatikot saavat esteettistä mielihyvää työstään ja
matematiikasta yleensäkin, sekä kuvaavat tunnetta
sanomalla matematiikkaa tai jotain sen osa-aluetta
”kauniiksi”. Joskus matemaatikot kuvaavat matema-
tiikkaa taiteeksi, ja sitä verrataan erityisesti musiik-
kiin ja runouteen.
Bertrand Russell
luonnehti matematiikan kau-
neutta seuraavasti:
”Oikein nähtynä matematiikka
sisältää paitsi totuuden myös äärimmäistä kauneut-
ta – kylmää ja ankaraa kauneutta, sellaista kuin veis-
tos edustaa, vetoamattomaksi miltään osin luontom-
me vajavaisuuksista, tukeutumatta musiikin tai tai-
teen suureellisiin hepeneisiin; silti ylevästä puhtau-
dessaan matematiikka pystyy tavoittamaan ankaran
täydellisyyden, jota vain taiteista suurimmat edusta-
vat. Puhtaan mielihyvä, haltioituneen, ihmisyyden
rajojen ylittymiseen tunne, joka on parhaimman erin-
omaisuuden koetinkivi, kuuluumatematiikkaan yhtä
olennaisesti kuin runouteen.”
Samoin
Paul Erdos
luonnehti matematiikan sanoin-
kuvaamattomuutta kirjoittaessaan:
”Miksi numerot
ovat kauniita? Yhtä hyvin voisi kysyä, miksi Beethove-
nin 9. sinfonia on kaunis. Jos joku ei näe syytä, kukaan
ei voi sitä hänelle selittää. Minä tiedän numeroiden
olevan kauniita. Jos ne eivät ole kauniita, ei mikään
muukaan ole.”
Tutkimusten mukaan puoliavoin, vehreä ja vaih-
televa paratiisimaisema on monien mielestä erityi-
sen kaunis. Tämä on luonnon kauneutta. Ympäris-
töpsykologisen habitaattiteorian mukaan ihmistä
miellyttävät intuitiivisesti maisemat, jotka tarjoavat
mahdollisuuksia, näköaloja ja suojapaikkoja.
Arkkitehti
Eija Muttonen-Mattila
.
Rakennustarkastaja. Tampereen rakennusvalvonta.
Tällaisen maiseman peruspiirteisiin siis kuulu-
vat etenkin vesi, vehreys, näkösuoja ja samalla hyvä
näkyvyys, luonnon monimuotoisuus kuten kum-
puileva maasto, kirkkaat värit, luonnontilaisuutta
ja tuttuus. Sen sijaan esimerkiksi kuivuus, liiallinen
avoimuus tai näkyvyyden puute vähentävät maise-
man mieluisuutta. Kulttuurista riippumatta tällaiset
preferenssit ovat yhteisiä kaikille ihmisille.
■
Kuva: Jalo Virkki
Hämeensillalla oleva Wäinö Aaltosen (1929) veistos
"Veronkantaja" kuuluu Pirkkalaisveistokset-kokonaisuuteen.
