Rakennettu Ympäristö 6/2015 - page 11

Rakennettu Ympäristö 6/15
11
Mitä on kauneus
on paitsi kyetä arviomaan esitetyllä suunnitelmalla
saavutettava volyymitaso, myös tunnistaa toteutta-
van osapuolen resurssit. Alkeellista osaajaa ei kan-
nata innostaa liian monimutkaiseen akrobatiaan.
Tekniikkalegojen sijasta voi ohjata askartelemaan
Duploilla.
Kasvot
Teesi-antiteesi-ajattelu on käyttökelpoinen tapa ava-
ta "kauneuden aatetta" (sit. arkkitehti Heikki Taski-
nen). Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus on
oiva testipohja. Elementit alueella ovat kohdillaan.
Ympäristö on ehyt. Näennäisesti aivan päinvastai-
selta tuntuva ympäristö on aivan yhtä vahvasti ehyt.
Käytetty keinovalikko vain poikkeaa toisistaan; kau-
neudella on useat kasvot:
1. Paikka
Joensuun kampusalue on rakentunut usean viime-
vuosikymmenen aikana. Vanhimman, 1970-luvul-
la valmistuneen osan tunnistettavimman raken-
nuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Söder-
lund-Valovirta. Uusinta kerrostumaa ovat 2000-lu-
vulla valmistunut Metla (Arkitehtitoimisto Sarc)
sekä Aurorat (Arkkitehtitoimisto JKMM). Kaikki ovat
arkkitehtuurikilpailujen tuotosta. Julkisten raken-
nusten muodostamassa kokonaisuudessa on sekä
triviaaleilta vaikuttavia rakennuksia että helmiä. Yk-
sikään rakennus ei ole huono. Jokaisella rakennuk-
sella on luonne; aikakautensa edustajana jokainen
on laadukas. Yksilöllisistä identiteettitekijöistään
huolimatta ne ovat rakentaneet avoimen suurmai-
seman ehyen reunuksen. Rakennukset ovat oival-
taneet perustehtävänsä paikassa ja asettuneet ole-
maan osa sitä. Laakea suurmaisema on levollinen.
Arkkitehti
Peter Zumthorin
ratkaisu sijoit-
taa kylpylä vaeltajien suosimaan vuoristoky-
lään on erilainen. Kylä on kokoelma vuorten väli-
seen tilaan viskottuja yksittäisiä pikkurakennuk-
sia. 50-lukulaisen autenttisuutensa säilyttänyt, ret-
keilijöitä majoittava julkinen rakennus on saanut
huonetilaohjelmaltaan paikkaan nähden radikaalin
ULLA VAHTERA
K
aunis ympäristö ei synny itsetarkoitukselli-
sesta kauneuden tavoittelemisesta. Kauneus
syntyy lopulta varsin vaivihkaa oheistuottee-
na muutamasta rakentamisen peruselemen-
tistä. Kun
paikka, mittakaava, materiaali ja yksi-
tyiskohdat
ovat hallinnassa, on saman tien kokonai-
suus hallinnassa. Konseptilla syntyy ehyt ympäristö
– ja se on samalla myös kaunis.
Kun jonkin osatekijän odotettu kvaliteetti ylittyy,
on lopputuloksella ympäristöä parantava vaikutus.
Kun jokaisen osatekijän odotusarvo ylittyy, on koh-
de mestariteos.
Rakennusvalvonnan kannalta on katsottavis-
sa, että asemakaava asettaa vaatimustason, joka on
saavutettavissa peruselementtien perushallinnalla.
Niiden olemassaoloa tulee edellyttää ja toteutumi-
sen perään katsoa. Rakennustarkastajan todellista
ammattitaitoa on tunnistaa suunnitelmista osateki-
jät, jotka nostavat laatua – ja tukea erityisesti myös
niiden toteutumisen edellytyksiä.
Kun osatekijä, niiden summa tai jokaisen osateki-
jän odotuksia ylittävä laatu esitetään, saattaa raken-
nusvalvontaviranomainen joutua pohtimaan asema-
kaavanmukaisuutta tai koettelemaan poikkeamistoi-
mivallan rajoja. Onko abstrakti laatu, joka tuottaa
kauneutta, peruste poiketa säädöksistä – joista yksi
on asemakaava – ansaitsee oman pohdintansa.
Volyymi
Peruselementtien – paikan, mittakaavan, materiaa-
lin ja yksityiskohtien – läsnäolosta syntyy eheys. Mo-
notonisuutta eheys ei ole – päinvastoin; se on yhtä-
lailla dynamiikkaa. Peruselementtien hallinta ei ole
nöyristelyä, vaan se antaamahdollisuudet äärimmäi-
syyksiin saakka. Valittavana on volyymitaso:
1. asettautuuko rakentaminen ympäristönsä osak-
si
jatkumona
,
2. rakennetaanko ympäristöön jossainkaanmäärin
itsenäinen osa
,
3. vai tehdäänkö provakatorinen
julistus
.
Jokaisella volyymitasolla on olemassaolon oikeu-
tus, joskin lopulta oikeutuksen voi lunastaa vain
osaamisella. Rakennustarkastajan ammattitaitoa
Miten kauneuden käsite voidaan avata, entä miten se liittyy laatuun?
Rakentaminen muuttuu entistä monimutkaisemmaksi, katoaako kauneus sen
myötä?
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...60
Powered by FlippingBook