Rakennettu Ympäristö 6/15
11
Mitä on kauneus
on paitsi kyetä arviomaan esitetyllä suunnitelmalla
saavutettava volyymitaso, myös tunnistaa toteutta-
van osapuolen resurssit. Alkeellista osaajaa ei kan-
nata innostaa liian monimutkaiseen akrobatiaan.
Tekniikkalegojen sijasta voi ohjata askartelemaan
Duploilla.
Kasvot
Teesi-antiteesi-ajattelu on käyttökelpoinen tapa ava-
ta "kauneuden aatetta" (sit. arkkitehti Heikki Taski-
nen). Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus on
oiva testipohja. Elementit alueella ovat kohdillaan.
Ympäristö on ehyt. Näennäisesti aivan päinvastai-
selta tuntuva ympäristö on aivan yhtä vahvasti ehyt.
Käytetty keinovalikko vain poikkeaa toisistaan; kau-
neudella on useat kasvot:
1. Paikka
Joensuun kampusalue on rakentunut usean viime-
vuosikymmenen aikana. Vanhimman, 1970-luvul-
la valmistuneen osan tunnistettavimman raken-
nuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Söder-
lund-Valovirta. Uusinta kerrostumaa ovat 2000-lu-
vulla valmistunut Metla (Arkitehtitoimisto Sarc)
sekä Aurorat (Arkkitehtitoimisto JKMM). Kaikki ovat
arkkitehtuurikilpailujen tuotosta. Julkisten raken-
nusten muodostamassa kokonaisuudessa on sekä
triviaaleilta vaikuttavia rakennuksia että helmiä. Yk-
sikään rakennus ei ole huono. Jokaisella rakennuk-
sella on luonne; aikakautensa edustajana jokainen
on laadukas. Yksilöllisistä identiteettitekijöistään
huolimatta ne ovat rakentaneet avoimen suurmai-
seman ehyen reunuksen. Rakennukset ovat oival-
taneet perustehtävänsä paikassa ja asettuneet ole-
maan osa sitä. Laakea suurmaisema on levollinen.
Arkkitehti
Peter Zumthorin
ratkaisu sijoit-
taa kylpylä vaeltajien suosimaan vuoristoky-
lään on erilainen. Kylä on kokoelma vuorten väli-
seen tilaan viskottuja yksittäisiä pikkurakennuk-
sia. 50-lukulaisen autenttisuutensa säilyttänyt, ret-
keilijöitä majoittava julkinen rakennus on saanut
huonetilaohjelmaltaan paikkaan nähden radikaalin
ULLA VAHTERA
K
aunis ympäristö ei synny itsetarkoitukselli-
sesta kauneuden tavoittelemisesta. Kauneus
syntyy lopulta varsin vaivihkaa oheistuottee-
na muutamasta rakentamisen peruselemen-
tistä. Kun
paikka, mittakaava, materiaali ja yksi-
tyiskohdat
ovat hallinnassa, on saman tien kokonai-
suus hallinnassa. Konseptilla syntyy ehyt ympäristö
– ja se on samalla myös kaunis.
Kun jonkin osatekijän odotettu kvaliteetti ylittyy,
on lopputuloksella ympäristöä parantava vaikutus.
Kun jokaisen osatekijän odotusarvo ylittyy, on koh-
de mestariteos.
Rakennusvalvonnan kannalta on katsottavis-
sa, että asemakaava asettaa vaatimustason, joka on
saavutettavissa peruselementtien perushallinnalla.
Niiden olemassaoloa tulee edellyttää ja toteutumi-
sen perään katsoa. Rakennustarkastajan todellista
ammattitaitoa on tunnistaa suunnitelmista osateki-
jät, jotka nostavat laatua – ja tukea erityisesti myös
niiden toteutumisen edellytyksiä.
Kun osatekijä, niiden summa tai jokaisen osateki-
jän odotuksia ylittävä laatu esitetään, saattaa raken-
nusvalvontaviranomainen joutua pohtimaan asema-
kaavanmukaisuutta tai koettelemaan poikkeamistoi-
mivallan rajoja. Onko abstrakti laatu, joka tuottaa
kauneutta, peruste poiketa säädöksistä – joista yksi
on asemakaava – ansaitsee oman pohdintansa.
Volyymi
Peruselementtien – paikan, mittakaavan, materiaa-
lin ja yksityiskohtien – läsnäolosta syntyy eheys. Mo-
notonisuutta eheys ei ole – päinvastoin; se on yhtä-
lailla dynamiikkaa. Peruselementtien hallinta ei ole
nöyristelyä, vaan se antaamahdollisuudet äärimmäi-
syyksiin saakka. Valittavana on volyymitaso:
1. asettautuuko rakentaminen ympäristönsä osak-
si
jatkumona
,
2. rakennetaanko ympäristöön jossainkaanmäärin
itsenäinen osa
,
3. vai tehdäänkö provakatorinen
julistus
.
Jokaisella volyymitasolla on olemassaolon oikeu-
tus, joskin lopulta oikeutuksen voi lunastaa vain
osaamisella. Rakennustarkastajan ammattitaitoa
Miten kauneuden käsite voidaan avata, entä miten se liittyy laatuun?
Rakentaminen muuttuu entistä monimutkaisemmaksi, katoaako kauneus sen
myötä?
