8
Rakennettu Ympäristö 6/15
I
han ensiksi on todettava että uskon siihen, että
arkkitehtuurin laatu lähtee kokonaisuuden hallin-
nasta, alkaa ensimmäisistä ideoista, luonnoksista,
ja on koettavissa rakennusta käytettäessä. Minul-
la on aina ollut ajatus, että hyvä arkkitehtuuri ei ole
mikään lisäosa, joka hankkeisiin voidaan liittää lisä-
arvona. Myös käytettävän rakennusmateriaalin hyö-
dyntäminen oikein on osa hyvän arkkitehtuurin luo-
misen prosessia.
Samaan tapaan uskon, että parhaaseen loppu-
tulokseen voidaan päästä vain hallitsemalla proses-
si myös tuotannon puolella saumattomasti. Mutta
ei niin, että arkkitehtuuri dominoi tuotantoa, eikä
myöskään toisinpäin. Vain yhteistyöllä kaikkien
osapuolien kanssa voidaan päästä myös kustannuk-
siltaan inhimilliseen tasoon. Tällä tarkoitan ratkai-
sun optimointia niin, että lopulta kaikki osatekijät
palvelevat kokonaisuutta. Sen arkkitehtuuria, sen
laatua ja sen toimivuutta.
Ensimmäinen 8-kerroksinen puutalo Suomessa
Jyväskylään Kuokkalan kaupunginosaan rakennetun
Puukuokka 1:n ja sen korttelin suunnittelussa olim-
memukana jo aivan alkumetreiltä. Yhdessä Lakean ja
Jyväskylän kaupungin kanssa aloimme vuonna 2011
laatia esisuunnitelmaa ja sen myötä kaavaluonnos-
ta tontille. Ratkaisun lähtökohtana oli suunnitella ja
rakentaa tilaelementteihin perustuva puukerrostalo-
kortteli.
Puukuokka on kokonaan puurakenteinen 8-ker-
roksinen asuinkerrostalo, jonka primäärirunko
muodostuu esivalmisteisista tilaelementeistä. Be-
tonia on käytetty ainoastaan kokonaan tai osittain
maan alla olevissa tiloissa eli autohallissa ja pihan
varastoissa.
Tilaelementteihin perustuvan rakennejärjestel-
män kehittäminen oli Puukuokan suunnittelun al-
kaessa vasta aivan alkuvaiheessa ja kokemusta sen
käytöstä Suomessa ei vielä tuossa mittakaavassa ol-
lut. Haasteita siis riitti. Samaan aikaan kuin Puukuo-
kan kokonaisuuden ratkaisut hahmottuivat suun-
nitteluprosessin myötä, rakennettiin ensimmäiset
Kohti laatua
Rakentaminen on pelkistettynä yksinkertaista ja fyysistä toimintaa, jossa
mekaanisesti liitetään yhteen erilaisia kappaleita tai materiaaleja. Suomessa ja
todellisuudessa myös lähes kaikkialla muuallakin sääolosuhteet ovat sellaiset,
että mitä enemmän tehdään suojassa ja esivalmistettuna, sitä paremmat
mahdollisuudet on päästä parempaan laatuun. Vai onko?
tilaelementtipohjaiset kerrostalot ja niistä opittu
tieto siirtyi myös Puukuokan suunniteluun. Syksyl-
lä 2014 valmistunut Puukuokka on ensimmäinen
8-kerroksinen puukerrostalo Suomessa.
Puukuokassa lähtökohtana oli tehdä hyvää arjen
arkkitehtuuria. Kohtuuhintaista, ympäristöä huo-
mioon ottavaa ekologista rakentamista. Arkkiteh-
tuurin laadun osalta oli muutamia tavoitteita: Löy-
tää paikasta lähtevä tunnistettava muotokieli, joka
on toteutettavissa valitulla materiaalilla ja järjestel-
mällä, eli löytää puun oma ”kieli” suurimittakaavai-
sessa puurakentamisessa. Useat näkemäni esimer-
kit puukerrostaloista vaikuttavat lähinnä puusta
tehdyiltä betonitaloilta.
Puukuokassa tavoitteena oli luoda ratkaisu, jos-
sa puu materiaalina saa oman ominaisen ilmaisun-
sa myös rakennuksen muotokielessä. Haluttiin myös
löytää asuntoratkaisut, joissa kaikki neliöt ovat asuk-
kaan koettavissa ja käytettävissä. Erityisesti pyrittiin
löytämään ratkaisu, jossa uudisrakentamisessa usein
niin haastavista porrashuoneista saadaan luotua yk-
sityisen ja julkisen tilan valoisa yhdistelmä. Haluttiin
siis tehdä monta asiaa toisin kuin yleensä.
Avointa ja ennakkoluulotonta
Kaupungin puolesta hankkeeseen osallistui laatu-
ryhmä, jossa oli mukana tonttipuolen, kaavoituksen
ja rakennustarkastuksen sekä pelastustoimen edus-
tus. Eri vaiheiden ratkaisuita käytiin avoimesti läpi
kokouksissa ja niiden vaikutuksia sekä tulkintoja
pohdittiin useista eri näkökulmista. Ratkaisun osal-
ta kriittiset asiat, kuten esimerkiksi porrashuoneen
kerrosalatulkinnat ja valoisuusvaatimukset, kirjat-
tiin kaavaan. Puurakenteen käyttöön suhtauduttiin
avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Kommunikointi
ja joustavuus mahdollisti laadukkaamman arkkiteh-
tuurin tekemisen, jonka parhaimman hyödyn kerää
alueen ympäristö ja asukas itse.
Rakennuksen hahmo on tunnistettavaa ”mörö-
kölliarkkitehtuuria”. Koko korttelin kolmen talon ra-
kentuessa valmiiksi mittakaava sisäpihalla muodos-
tuu erittäin intiimiksi ja ihmisen kokoiseksi.
ANSSI LASSILA
