Rakennettu Ympäristö 6/15
5
Pääkirjoitus
Kuva: Risto Oksanen
Kauneutta
etsimässä
pystyvät näkemään, mikä eri ajankohtien arkkiteh-
tuurista on esteettisesti miellyttävää.
Rakennusten ja rakennetun ympäristön kauneu-
teen vaikuttavat lukuisat seikat. Kaavoitus ei ole vä-
häisin tekijä, kun reunaehtoja halutaan asettaa. Ma-
teriaalit, trendit, ympäristö, maisema, kulttuuri ja
suuren yleisön mieltymykset ovat osa lopputulosta.
Arkkitehdin ammattitaitoa aina kysytään, mutta vii-
me kädessä rakennuttajan tahto on avainkysymyksiä.
Päivänvalon määrän jyrkät vaihtelut Suomessa
tuovat oman lisänsä rakennustaiteeseen. Parin vii-
me vuosikymmenen aikana ovat monet kaupungit
lähteneet tietoisesti profiloitumaan taidokkailla va-
laistusratkaisuilla. Pienillä lisäpanostuksilla ja stan-
dardiratkaisuista poikkeavilla irtiotoilla on saatu ai-
kaan kiinnostavuutta ja omintakeisuutta pimeään
vuodenaikaan. Rakennusvalvonta joutuu toisinaan
pitämään huolta, ettei valoilottelussa innostuta häi-
ritsevyyteen saakka. Kirkas tähtitaivas on elementti,
jonka kauneus mykistää kenet tahansa.
Ensi vuoden alusta RY Rakennettu Ympäristö il-
mestyy jälleen neljästi vuodessa. Kolmen vuoden
ajan kokeiltiin kuudesti vuodessa ilmestyvää lehteä.
Muun muassa postimaksujen nousu ja ilmoitustu-
lojen niukkuus pakottavat siirtymään takaisin vuo-
sikymmenien ajan tutuksi tulleeseen ilmestymistah-
tiin. Kun yksittäisen numeron laajuutta voidaan sa-
malla hiukan kasvattaa, ei lukija toivottavasti tule
jäämään paitsi mistään tärkeästä rakennetun ympä-
ristön ajan ilmiöstä.
30.11.2015
LAURI JÄÄSKELÄINEN
R
akennusten kauneus on alati mielipiteitä jaka-
va kysymys. Yksin- tai harvainvallan kausina
kauneuden määrittely lankesi hallitsijalle.
Suomi, joka oli osa Ruotsia 700 vuoden ajan,
seurasi emämaasta irtauduttuansakin naapurimaan
lainsäädäntöä, tosin usein viiveellä. Vuoden 1931
rakennussääntöön sisällytettiin yleinen vaatimus
kauneuden kohtuullisista vaatimuksista tutkittaes-
sa rakennuslupa-anomusta. Vuoden 1958 raken-
nuslaissa nimenomainen kauneuden vaatimus mai-
nittiin vain kevyiden rakennelmien kohdalla, kun-
nes uusasiallisuuden aalto arkipäiväisti oikeusohjeen
koskemaan ulkoasua. Kaava- ja vastaavien alueiden
rakennuksia koskeva sopusuhtainen muoto ja ym-
päristöön sopeutuvuus on ollut normina kohta sata
vuotta. Maaseudulla sääntely oli väljempää.
Maankäyttö- ja rakennuslaki ei enää lähtenyt pu-
humaan kauneuden kohtuullisista vaatimuksista.
Rakennuksen tulee täyttää kauneuden ja sopusuh-
taisuuden vaatimukset. Lupien kautta Suomessa ra-
kennettavat rakennukset ovat kauniita, muutenhan
ei niille lupia voitaisi myöntää. Käytännössä ei voida
lähteä vaatimaan mitään ”absoluuttista” kauneutta.
Onko absoluuttista kauneutta edes olemassa, ja pys-
tyykö sen määrittelemään?
Arkkitehtuuri on keskeinen osa rakennusvalvon-
nan tehtäväkenttää. Suuremmissa kaupungeissa
toimii eri tavoin kokoonpantuja neuvottelukuntia ja
vastaavia, jotka kauneutta lausunnonantajan omi-
naisuudessa arvioivat. Tehtävä on mielenkiintoinen.
Usein vasta seuraavat ja sitä seuraavat sukupolvet
