22
Rakennettu Ympäristö 6/15
L
ahti mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäi-
sen kerran vuonna 1445. Lahden kylän kasvu
suurkyläksi pohjautui sen asemaan alueellises-
ti tärkeidenmaa- ja vesireittien solmukohdassa.
Liikenneyhteydet paranivat merkittävästi Rii-
himäki–Pietari-radan (1870) ja Vääksyn kanavan
(1871) valmistumisen myötä avaten mahdollisuuk-
sia erityisesti kaupankäynnille. Vuosina 1871–77
Lahteen asettui lähes 20 kauppiasta, noin 30 käsi-
työläistä ja 3 ravintoloitsijaa.
Lahden kylän tulipalo vuonna 1877
Lahden kylän palo kesäkuun 19. päivänä vuonna
1877 syttyi Marolan talon keittiöstä. Vaikka Lahdes-
ta alettiin palon jälkeen puuhata kaupunkia, tuli siitä
5.6.1878 ”keisarillisen majesteetin armollisella julis-
tuksella” kauppala.
Asemakaavan laati lääninarkkitehti
Alfred
Caween
heti maaliskuussa 1878. Caweenin ruutu-
asemakaava toimi rakentamisen pohjana pitkään.
Kaavassa Aleksanterinkadun sijoittuminen vanhan
kyläraitin kohdalle oli perusteltua vanhan tiepoh-
jan vuoksi. Etelään suuntautunut yhteys oli van-
hastaan nykyisen Rautatienkadun tuntumassa. Ra-
kentaminen keskittyi aluksi Aleksanterinkadun ja
Rautatienkadun sekä torin varsille.
Toisen maailmansodan jälkeen
Keskustan asemakaavan muutospyrkimyksen kuva-
sivat uuden kaupunkikuvan ihanteita. Haluttiin vä-
hentää 1920–30-luvuillamääriteltyjen umpikorttelei-
den valtavia rakennusoikeuksia ja toisaalta varmis-
taa rakennuskielloilla ja tonttikohtaisilla kaavamuu-
toksilla liikenteellisesti sujuvien leveämpien katujen
muodostuminen.
Hallitsevana periaatteena oli varmistaa liike-elä-
män, kaupan ja liikenteen toimivuus. 1960-luvulla
kaupunkikehittäminen seurasi lähinnä liike-elä-
män linjauksia. Yleisesti tuolloin hyväksyttynä peri-
aatteena oli jättää kaupunkien keskustat kaupalle ja
työpaikoille ja siirtää asuminen lähiöihin.
1970-luvulta alkaen alettiin esittää kritiikkiä
keskustan työpaikkavaltaisuutta vastaan. Kehittä-
mislinjat alkoivat suuntautua kohti jalankulkukes-
kustan rakentumista, riittävän keskusta-asutuksen
varmistamista ja kulttuurihistoriallisten ja virkistys-
aluekokonaisuuksien säilyttämistä.
Vuonna 1990 valmistuneen katu- ja ympäristö-
suunnitelman pohjalta laadittiin kauppatorin yleis-
suunnitelma ja suunnitelma Aleksanterinkadun pa-
lauttamiseksi kaupungin komeaksi pääkaduksi.
Lahden tori
Lahden tori on laaja aukio laaksossa. Sitä rajaa ete-
lässä Aleksanterinkatu, pohjoisessa Vapaudenkatu,
idässä Torikatu ja lännessä Marolankatu. Marola on
kulkenut nykypäivään kadun nimessä: se oli talo, jos-
ta Lahden tuhoisin tulipalo sai alkunsa.
Keskeltä torin halkaisee Mariankadun seremo-
nia-akseliksi kutsuttu katulinja, jonka pohjoispää-
te on arkkitehti
Alvar Aallon
suunnittelema Ris-
tinkirkko (1978) ja eteläpäätteenä arkkitehti
Eliel
Saarisen
kaupungintalo (1912). Mariankadun ja
kauppatorin alueet muodostavat valtakunnallisesti
arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, johon
RKY2009 inventoinnissa lisättiin myös kauppatorin
länsipuolella sijaitseva alatori.
Keskustaa ja erityisesti kauppatoria kehitetään
kävelypainotteisen keskustan ehdoilla. Ydinkeskus-
tan yrityksiä ja asukkaita palveleva pysäköintilaitos
oli päätetty sijoittaa torin alle. Laitoksen rakennus-
työt käynnistyivät vuonna 2013.
Torin alla tehtiin ennen työmaan aloittamis-
ta arkeologisia tutkimuksia rakentumisvaiheiden
selvittämiseksi ja historiatietojen täydentämiseksi.
Kaivauksissa varmistui, että torin kohdalla oli ol-
lut useita taloja ja talojen pihoissa kaivoja, molem-
pien perustusrakenteista löytyi osia. Aleksanterin-
katu muutettiin työmaan aikana joukkoliikenne- ja
kävelypainotteiseksi kaduksi. Torin itäreunan Tori-
katu suunniteltiin liitettäväksi tiiviisti torin kävely-
alueeseen.
Lahden kauppatorin itäreuna, vasemmalla Torikatu, jota valaistut penkit
ja valokaivo rajaavat torin suuntaan. Valokaivo on kaupunkilaisille
luonteva kohtaamispaikka ympäri vuorokauden.
Kauppatorin halkaisee keskeltä Mariankadun seremonia-akseli.
Akselia korostavat korkeammat valaisinpylväät ja ajoittain
toripintaan heijastettava valokuvio. Joulun aikaan akselille
pystytetään joulukuusi.
Kuvat: Juha Tanhua/Lahden kaupunki.
