10 / 76
10
RY Rakennettu Ympäristö 2/18
asetusten valmistuminen vasta viime hetkillä.
”Rakennuslupahakemuksia jätettiin ruuhkaksi
asti viime vuoden puolella, kun ei tiedetty tarkasti,
mitä on tulossa. Pääosin muutokset ovat alan kan-
nalta järkeviä ja yhtenäistävät käytäntöjä. Eten-
kin käyttöturvallisuus- ja esteettömyysmää-
räyksien muutoksilla tulee olemaan mer-
kittävä vaikutus käytännön rakentami-
seen”, Koponen arvioi.
Lehtinen ei näe lupien hakemises-
sa oleellista ongelmaa syntyneen, vaik-
ka asetusten tarkennuksia tuli vielä kalk-
kiviivoillakin. Keskeinen sisältö oli ollut jo
laajalti tiedossa, ja viimeisimmät veivät vaa-
timuksia kevyempää suuntaan.
”Hiukansehankaloitti, kunei oltuvarmoja
voimaantulevista määräyksistä, mutta oli-
han mahdollisuus jättää lupa puutteelli-
senakin. Anomuksen jättöpäivähän sii-
nä ratkaisee. Ja todellakin viimeisimmät
asetukset lievensivät tasoa, kuten Teppo
sanoo. Uuteen aikaan siirtymistä pyrittiin
myös helpottamaan intensiivisellä koulu-
tuksella. Oulussa ja Helsingissä yhteensä
1400 ammattilaista oli paikalla. Jalkautusta teh-
dään monilla paikkakunnilla kovasti ja siten
avitetaan uuteen tilanteeseen sopeutumis-
ta”, Seppälä kertoo suunnitelmista.
Kärkikaupungit kantavat päävastuun
Uuteen määräysrakenteeseen siirryttyä
onkin Koposen mielestä syytä paneutua
tarmolla yhteisten käytäntöjen tuottami-
seen ja jättää hetkeksi taka-alalle asetukset,
joidenmerkitystä on hänestä liikaakin korostettu.
”Käytännön rakentamisessa tarvitaan sitä
tulkintaa, joka perinteisesti on ollut ympäristömi-
nisteriön ohjeissa, ja joista suurin osa nyt puuttuu.
Ja sen puutteen purkamisessa on erittäin arvokasta
kärkikaupunkien Topten-toiminta.”
Uuden rakenteen vaatimien tulkintojen vaiku-
tusta koko alan kehittymiseen Lehtinen pitää mer-
kittävänä.
”Asetustasolla kerrotaan vaatimustaso ja perus-
Yhtenäiset käytännöt parantavat
kustannustehokkuutta!
Kolme rakentamisen määräysten uudistuksen tuntevaa konkaria kokoontui
saman pöydän ääreen keskustelemaan muun muassa uudistuksen
vaikutuksista ja siitä, keitä uudistus eniten koskee.
V
anhan, 1970-luvulta peräisin olleen rakenta-
mismääräyskokoelman uudistamisen lähtö-
laukauksena oli vuoden 2013 alussa voimaan
tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos.
Sillä kumottiin vanhat rakentamismääräykset
siten, että ne olivat siirtymäsäännöksellä
voimassa enintään 5 vuotta.
”Nyt ollaan uuden ajan alussa, ja ero
on vanhaan suuri. Ministeriöstä ei tule
asetuksentasoisia ohjeita, mutta perus-
telumuistiot ovat aiempaa laajempia ja
kattavampia. Ohjeita voidaan kyllä jul-
kaista, mutta ne pitäytyvät asetuksen ja
sen perustelujen puitteissa eivätkä ole mi-
tenkään sitovia”, tarkentaa asiantuntijatapaami-
sen alussa ympäristöministeriön uutta lin-
jaa rakennusneuvos
Teppo Lehtinen
.
Saman pöydän ääreen uuden mää-
räysrakenteen vaikutuksia kokoontuivat
pohtimaanmyös Rakennustarkastusyh-
distys RTY:n puheenjohtaja
Pekka Sep-
pälä
ja Rakennusteollisuus RT:n johtaja
Antti Koponen
.
Koko alan aktivoiduttava
Muutos on todellakin suuri ja vaatii alan toi-
mijoiden merkittävää aktivoitumista. Paine
on kohdistunut ja kohdistuu jatkossakin
erityisesti rakennustarkastajiin.
Määräykset annetaan edelleen toki
ympäristöministeriön tai valtioneuvos-
ton asetuksina ja niille laaditaan perus-
telumuistiot. Mutta kun tavoitteena on
rakentamista koskevan sääntelyn selkeys
sekä sen soveltamisen yhtenäisyys ja enna-
koitavuus, tarvitaan vanhaa aikaa oleellisesti
enemmän rakennusvalvontojen yhteistoimintaa
yhtenäisten tulkintojen aikaansaamiseksi.
”Puhuisin tulkintojen sijasta mieluummin yhtei-
sistä käytännöistä. Tulkinta tuntuu sanana liian voi-
makkaalta eikä sovi nykyiseen ajattelutapaan”, täs-
mentää Seppälä.
Uuteen aikaan astuttaessa vuodenvaihteessa ai-
heutti oman ongelmansa ministeriön muutamien
RISTO PESONEN
Teppo
Lehtinen
Pekka
Seppälä
Antti
Koponen