Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

Rakennussuojelusta nyt –

poimintoja Museoviraston

näkökulmasta

Nykyaikainen rakennussuojelu on meillä nuorta. Sen kehitys sotien jälkeen

liittyi laajempaan eurooppalaiseen kehykseen. Suomessa oli idulla uusia lin-

jauksiaaiemminkin, kutenasemakaavalaki 1931,mutta sota ja jälleenrakennus

katkaisivat kehityksen. Rakennussuojelulaki 1964 oli sekin alaltaan rajallinen.

linympäristön raju muutos etenkin kaupun-

geissa oli shokkihoitoa rakennetulle ympä-

ristölle. Muutospaineita aiheuttivat liiken-

ne, asuinolojen kohentaminen, maaltapako

sekä kaupunkikeskustojen uudistaminen. Samat il-

miöt näkyvät ajassamme myös tänään.

Taustalla kestävyyden tavoitteet

Rakennussuojelusta tuli 1970–1980-lukujen lapsi.

Lähtökohdaksi muodostui Rakennussuojelukomite-

an mietintö 1974, jonka ajatukset kantoivat niin ra-

kennussuojelu-uudistukseen 1985 kuin maankäyt-

tö- ja rakennuslakiin vuosituhannen vaihteessa. Ko-

mitea määritteli rakennussuojelun kohteet, toimin-

ta-alueen ja aseman yhteiskunnassa. Kaupunki- ja

yhdyskuntasuunnittelun merkitys kasvoi. Alan hal-

linto, ympäristöhallinto ja museolaitos, luotiin nekin

1970–90-luvuilla.

Komitea toi kestävyyden tavoitteen suojelupoli-

tiikkaan. Rakennettu ympäristö nähtiin kansallisva-

rallisuutena. Komitea korosti rakennusten jatkuvaa

kunnossapitoa sekä voimavarojen suuntaamista

olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Nä-

kemykset ovat yhä ajankohtaisia, kestävyyteen liit-

tyen tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin.

Kuluva vuosituhat on ollut osin edellä todetun

tulosten haastamista. Rakennusperintölakia uudis-

tettiin kyllä myönteisesti. Valtionhallinnon raken-

teita on uusittu ja uusitaan, valtion ohjausta ja puut-

tumista on vähennetty. En pidä muutosta huonona,

sujuvoittaminen ja mm. uusien käyttöjen helpotta-

minen ovat paikallaan. Kehitys ei myöskään saa joh-

taa rakentamisen ohjauksen ja maankäytön sisältö-

jen liialliseen ohentamiseen, saati kansalaisten vai-

kutusmahdollisuuksien kaventamiseen entisestään.

Maankäyttö- ja rakennuslain vireillä oleva uudista-

minen on keskeinen asia myös rakennussuojelun

tulevaisuudelle.

MIKKO HÄRÖ

Eduskuntatalo on harvoja valtion rakennuksia, joista ei tiu-

kassakaan paikassa luovuttaisi. Sen äskettäin valmistunut

korjaus ja uudistaminen, hienoine konservointioperaatioi-

neenkin, ei ollut aivan halpa rakennushanke, mutta kohde oli

vaivan ja panostensa arvoinen. Suojelu ei olennaisesti nos-

tanut kustannuksia, uudet tilat ja tekniset uudistukset veivät

rahasta suuren osan.

Kuva: Mikko Härö