Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

Pääkirjoitus

Joustaako käyttötarkoitus?

tehtaita on muutettu onnistuneesti kulttuuri- ja

muiksi keitaiksi.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla on kansainväli-

sestikin vertailtuna paljon tyhjää toimistotilaa. Kan-

takaupungissa on viimeisen vuosikymmenen aika-

na konvertoitu kymmeniä toimistokäytössä olleita

rakennuksia asumiseen. Taloudellinen yhtälö toi-

mii niin kauan kun asuntojen hintataso halutuim-

milla alueilla kasvaa. Käyttötarkoituksen muutos on

usein edellyttänyt pitkällisiä neuvotteluja kaavoi-

tus- ja rakennusviranomaisten kanssa. Muutokset

voivat olla rakennusteknisesti raskaita, kun kalliita

asuntoja ostavat asiakkaat ymmärrettävästi odotta-

vat rahoillensa vastinetta.

Vuoden alusta voimaan tulleet rakentamismää-

räykset suhtautuvat asetus asetukselta hieman eri

tavoin, milloin ja miten määräyksiä sovelletaan eri

käyttötarkoitusmuutoksissa. Vaikka uudistuksen

keskeisenä tavoitteena on ollut selkeyden lisäämi-

nen, jää soveltajalle pakosti liikkumavaraa. Raken-

nuksen ominaispiirteet tulee ottaa huomioon. Ra-

kennuksen käyttötarkoituksen kautta määrittyvät

olennaiset tekniset vaatimukset, joita asetuksissa

täsmennetään. Henkilöturvallisuuden varmistami-

seen suhtaudutaan aina huolella, eikä tilanne saa

mennä ainakaan huonompaan suuntaan.

Joustaako käyttötarkoitus? Joustaa silloin kun

kysyntä, rakennuksen ominaispiirteet ja yhdyskun-

nan haluttu muutos kohtaavat. Suunnittelulle pitää

varata riittävästi aikaa.

1.5.2018

LAURI JÄÄSKELÄINEN

akennukset rakennetaan palvelemaan jotain

käyttötarkoitusta. Alueiden käyttö eri tarkoi-

tuksiin on myös keskeinen osa alueiden käy-

tön suunnittelua. Eri toimintoja sovitetaan

yhteen ja tavoitellaan lain edellyttämällä tavalla yh-

dyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja

ekologista kestävyyttä. Rakennusluvassa vahviste-

taan rakennukselle tai sen osalle käyttötarkoitus, joka

pitkälti määrittää, millaisia vaatimuksia rakentamis-

määräyksistä suunnittelulle tulee.

Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen

on laaja-alainen, lukuisia viranomaisia kiinnostava

kysymys. Staattisina pysyviä yhdyskuntia ei käytän-

nössä ole. Kuluvan vuosikymmenen lopun jo hää-

möttäessä satavuotias itsenäinen Suomi elää jälleen

kerran suurta rakennemuutosta. Valtaosa kunnista

taantuu, asukasluku laskee ja väestö ikääntyy. Vain

muutamassa kasvukeskuksessa toimeliaisuus on vi-

rinnyt pysyvästi. Asuntojen puute haittaa suotuisaa

talouskehitystä.

Tyhjilleen pitkäksi aikaa jäävä rakennus on huo-

no vaihtoehto. Ilman käyttöä rakennus jää orvoksi.

Vailla huolenpitoa on rappeutuminen usein nope-

asti etenevää. Rakennuksesta muodostuu myös ta-

loudellinen rasite sen omistajalle.

Suomessa on paljon onnistuneita esimerkkejä

siitä, kuinka alkuperäistä käyttöä vaille jäänyt ra-

kennus on löytänyt uuden elämän. Tyhjilleen jää-

neet rautatieasemat, koulut, pappilat ja kasarmit

ovat usein lähteneet kukoistamaan, kun uusi omis-

taja on laittanut koko sielunsa peliin ja taloudelli-

sia uhrauksia tehden rakennuksen pelastanut. Myös

Kuva: Risto Oksanen