Rakennettu Ympäristö 2/2018

RY Rakennettu Ympäristö 2/18

Sotien jälkeen yhteiskunnan tarpeisiin vastat-

tiin mm. virastojen, hoivalaitosten, tutkimuslaitos-

ten ja yliopistojen verkostolla sekä yhteiskuntake-

hityksen ohjauksella. Valtio kirjaimellisesti rakensi

hyvinvointivaltiota. Valtaosa julkisista rakennuksis-

ta onkin viime vuosikymmeniltä. Valtion suojelu-

politiikan suurin haaste onkin tunnistaa ja vaalia

1940–2000-lukujen kulttuuriperintöä. Perinteisem-

mät monumentithan on jo turvattu.

Valtion vastuut rakennusperinnön hoidosta ovat

yhä huomattavat yksityistämisistä, kuten yliopisto-

kiinteistöjen yhtiöittämisestä huolimatta. Museovi-

raston analyysi (2015) osoitti, että valtion silloisis-

ta 11 000 rakennuksesta peräti viidennes sijoittui

valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ym-

päristöihin. Osuus on ratkaisevasti suurempi kuin

keskimäärin. Valtion kiinteistönhaltijat Senaatti-

kiinteistöt, Metsähallitus ja Liikennevirasto ovat rat-

kaisevassa asemassa kansallisen kulttuuriperinnön

turvaajina. Liikenne- ja viestintäministeriön hallin-

toa uudistetaan parhaillaan, ja hallinnonalan ra-

kennusperintö saattaa tästä hyvinkin kärsiä.

Valtiolle rakennettu -sivusto tarjoaa tietoa eten-

kin suuremmille kiinteistönomistajille, myös yksi-

tyisille. Perusajatuksena on, että olevat rakennukset

ja rakenteet ovat voimavara. Voimavaran aktiivinen,

hyvä hoito turvaa rakennusten käytettävyyden ja sa-

malla kulttuurihistoriallisten merkitysten ja arvojen

välittymisen tuleville polville. Korjauksiin ryhdyttä-

essä harkinta, riittävät mutta ekonomiset selvityk-

set sekä muutosten minimoiminen vähentävät kus-

tannuksia. Jos käyttöjen turvaaminen vaatii tiloihin

muutoksia, kannattaa ne suunnitella rakennuksen

ominaispiirteisiin tukeutuen. Edellä todettu pätee

kaikkiin, uusiinkin rakennuksiin ja myös niihin joi-

ta ei haluta pitää varsinaisina arvokohteina.

Erkki Virtanen

pohti vuonna 2017 laatimas-

saan selvityksessä (Valtion rahoittaman rakentami-

sen ongelmat, Valtioneuvoston kanslia) aiheuttaako

suojelu ongelmia projektinhallinnassa. Ei aiheuta.

Hän totesi: ”…nykyiseen käytäntöön ei liity mainitta-

via ongelmia, kunhan suoje-

lukysymykset otetaan hank-

keessa ajoissa huomioon.”

Tähän näkemykseen on help-

po yhtyä.

■

Filosofian maisteri

Mikko Härö

. Osastonjohtaja.

Museovirasto, kulttuuriympäristöpalvelut.

Tilaajapalvelu puh. 0207 476 401

www.rakennustietokauppa.fi

Alvar Aallon 30

tunnetuinta

asuintaloa ja

huvilaa 1920-

luvulta 1960-

luvulle: yhden

perheen taloja,

kerrostaloja ja

kesähuviloita.

Kirjassa esitellään

hienoin neliväriku-

vin ja piirustuksin

19 Alvar Aallon

suunnittelemaa

kirjastoa: kirjas-

torakennuksia ja

yksityiskirjastoja

sekä Akateeminen

kirjakauppa.

Arvostettujen

kansainvälisten

tutkijoiden kirjoi-

tuksia Alvar Aallon

töistä ja kontak-

teista Suomen

ulkopuolella.

Kirjat ovat englanninkielisiä. Tulossa pian ennakkomyyntiin verkkokauppaan.

ALVAR AALTO

BEYOND FINLAND

–

Projects, Buildings,

Network

Asumisen ja oleskelun tiloja Aallon tapaan

Kuvat Jari Jetsonen, teksti Sirkkaliisa Jetsonen,

johdantoartikkeli Jussi Rautsi

270 s., 66 € | Ilmestyy kesäkuussa

Kuvat Jari Jetsonen, teksti Sirkkaliisa Jetsonen,

johdantoartikkeli Teija Isohauta

250 s., 66 € | Ilmestyy marraskuussa

Toimittaneet Esa Laaksonen ja Silvia Micheli

250 s., 38,50 € | Ilmestyy elokuussa