12 / 76
12
RY Rakennettu Ympäristö 2/18
”Jatkossa ei enää tarvita monia eri ratkaisuja
kunnasta riippuen. Niin saadaan yhteisiä käytäntö-
jä ja päästään eroon turhauttavasta nykymenette-
lystä. Talotehtaan seinällähän on ollut jopa 50 rat-
kaisumallia riippuen siitä, mihin kuntaan talotoimi-
tus on menossa.”
Lehtinen pitää täysin mennyttä aikaa olevana,
jos ministeriöltä tulisi tarkkoja teknillisiä ohjeita.
Tuloksena olisi staattinen, ei-ajassa-elävä järjestel-
mä.
”Ohjeiden muokkaamisen tulee tapahtua siellä,
missä toiminta on, ja se on rakennusvalvonnan taso.
Siellä ollaan vuorovaikutuksessa alan kanssa ja pys-
tytään laatuketjusta huolehtimaan. On muistettava,
että määräykset eivät ole ainoa laatua ohjaava teki-
jä, vaan pohja luodaan myös sopimustekniikalla ja
läpinäkyvyys on tärkeätä.”
Enää ei odotella määräyksiä ”ylhäältä”
Koponen ja Seppälä toivovat, ettäministeriön asetus-
ten lisäksi saadaan ministeriön ohje, miten asetusta
tulkitaan. Luonnollisesti myös ministeriön oppaat
ovat tervetulleita perustelumuistioiden lisäksi.
”Yksi oikea tulkinta tarvitaan, mutta vain yksi.
Sitten on muita, joiden toimivuus tulee selvittää pe-
rustellusti – vaikkapa Toptenin toimesta. Pitää olla
mahdollisuus poiketa siitä yhdestä tulkinnasta ja et-
siä muutakin tapaa”, Koponen korostaa vaihtoehto-
jen tarvetta.
Rakennustarkastajat ovat valmiit kantamaan täs-
tä vastuuta. Tarkoitus ei todellakaan ole, että ala
odottelee, koska niitä määräyksiä tulee ylhäältä.
”Tietenkin hanke- ja tapauskohtainen säädös-
tulkinta on aina päätöksen tekijällä, mutta yhteiset
valtakunnalliset käytännöt antavat selkänojaa päät-
täjälle”, Seppälä muistuttaa.
Kärkikaupunkien yhteistyöllä käynnistyneeseen
säädösten tulkintatyöhön on mahdollista tulla mui-
denkin mukaan. Tällä hetkellä Toptenissä on muka-
na 16 kaupunkia.
”Kyllä nyt lähdetään tekemään läpinäkyviä, jär-
keviä, toteuttavia yhteisiä käytäntöjä, joista aina tie-
detään, kuka on niitä tehnyt. Siitä syntyy koko alal-
le vahvaa vastuullisuutta! Betonivaurio osoitti, että
määräykset luovat pohjan, ja viranomaisohjetta ei
tarvitse määrittelemään jokaista risausta, vaan yh-
teisesti voidaan sopia menettelytavoista.”
RTY:n puheenjohtajana Seppälä on vakuuttu-
nut, että laajentuvan Toptenin rakennusvalvonnat
ovat sitoutuneet yhdessä hyväksyttyihin asetusten
käytäntöihin ja ovat valmii-
ta tekemään tarpeen mukaan
lisää laatukortteja. Hän toi-
voo lähitulevaisuudessa kat-
tavasti Suomessa sitoudutta-
van niihin.
■
Diplomi-insinööri, vapaa toimittaja
Risto Pesonen
.
Kantavien
rakenteiden
laatuvastuuta
selvennetään
Rakennustarkastajien mukaan ei ympä-
ristöministeriön vuoden 2014 asetuksen
suunnitelma kantavien rakenteiden laa-
dunvarmistamiseksi ole muodostunut
vallitsevaksi käytännöksi. Siksi he ovat yh-
dessä valmistelleet laadunvarmistukseen
liittyviä erityistoimenpiteitä.
Niissä esitetyistä vastuista on syntynyt
tiukkaakin keskustelua erityisesti raken-
nesuunnittelijoiden puolelta, jotka pitävät
vääränä asettaa konstruktööri vastuun-
kantajaksi laadun todentamisesta. Suun-
nittelijoiden mukaan laatu ja sen varmista-
minen tehdään työmaalla, joten vastuukin
tulee palauttaa urakoitsijalle ja vastaavalle
mestarille.
Toimenpiteisiin on odotettavissa tarkis-
tuksia, sillä SKOL:n ja RT:n vetämänä ollaan
laatimassa kantaville rakennusmateriaa-
leille malliasiakirjat, miten käytännössä
rakennusvalvonnan vaatimus toteutetaan.
”Nyt ollaan hiukan sekavassa tilantees-
sa, sillä rakennustarkastajat eivät itsekään
oikein tiedä, mitä tulisi vaatia. Yhteistuu-
min haetaan tasapainoa, mikä on toteu-
tuksen valvonnassa suunnittelun rooli ja
mikä työmaan. Tarkassa syynissä ovat kan-
tavien rakenteiden laadunvarmistuksen
prosessin kriittiset kohdat suunnittelupöy-
dältä valmiiseen rakenteeseen asti. Jotain
konkreettista vastuunjaosta syntyy kesän
kuluessa”, kertoo
Antti Koponen
RT:stä.
”Nyt lähdetään tekemään
läpinäkyviä, järkeviä, toteuttavia
yhteisiä käytäntöjä, joista aina
tiedetään, kuka on niitä tehnyt.”