32
Rakennettu Ympäristö 3/15
maan kanssa – kuinka ne voidaan toteuttaa laaduk-
kaasti ja kuivana.
Tarvitaan siis nykyistä huomattavasti enemmän
yhteistyötä ja innovatiivisia ratkaisuja. Tilaajan on
annettava riittävät resurssit ja reunaehdot, joiden
mukaan suunnittelijat yhdessä rakentajien kanssa
pystyvät toteuttamaan mahdollisimman vähäriski-
sen, terveellisen ja turvallisen sekä pitkäikäisen ja
elinkaariedullisen rakennuksen juuri kyseiselle pai-
kalle, rakentamisajankohdan sääolosuhteet ja sää-
suojauksen huomioiden. Ja rakennuksen valmistu-
misen jälkeen huolellisesta ylläpidosta ja asiantun-
tevasta käytöstä tulee myös varmistua.
Olevien rakennusten korjausvelka,
mitä se on?
Rakennusten korjausvelka tarkoittaa yhden määri-
telmän mukaan rakennuksen osien ja materiaalien
käyttöiän huomioiden tekemättä jääneitä korjauk-
sia ja niiden kustannuksia. Eli paljonko on hölmö-
läisittäin ”säästetty” tekemättä mitään. Säästöähän
näin ei voi saavuttaa, koska korjausten tekeminen
vasta pakon edessä on yleensä kalliimpaa ja hanka-
lampaa.
Korjausvelan luonnetta ei meillä oikein ole vie-
lä edes käsitetty. Usein kuulee kehuttavan, kuin-
ka vähällä rahalla ja ilman korjauksia on selvitty
jo vuosikymmeniä. Jos tällaisella seikalla yritetään
kaupanteon yhteydessä nostaa rakennuksen hin-
taa, on jotakin pielessä. Miksi ostajan pitäisi mak-
saa enemmän siitä, että edellinen omistaja on eh-
doin tahdoin kerännyt mittaviakin korjauksia odot-
tamaan tekijäänsä? Eikö rakennuksen hinnan tulisi
olla normaalia alempi?
Rakennus, jossa korjausvelka on pidetty aisois-
sa, on kuin säännöllisesti huollettu ja hyvin ylläpi-
detty auto: ei välttämättä uusi, mutta varma, luotet-
tava ja arvonsa hyvin säilyttävä. Sellaiselle on myös
helppoa löytää uusi omistaja, jos itse haluaa vaihtaa
menopeliään.
Koko prosessin kosteudenhallinta on muutakin kuin työmaasuojausta – edellyttää uuden oppimista ja oikeaa asennetta kaikilta.
