40
Rakennettu Ympäristö 3/15
Valtaosa muutaman asukkaan pientaloja
Pientalojenmäärä on suoraan verrannollinen jäteve-
den käsittelyjärjestelmienmäärään, sillä useimmiten
jätevedenkäsittelyjärjestelmät ovat yhden kiinteistön
järjestelmiä. Asuntokunnan koko eli asukasmäärä on
verrannollinen jäteveden ympäristökuormitukseen.
Asuntokuntien koon kautta voidaan tarkastella mah-
dollisuutta jätevedenkäsittelyn tehostamisen määrä-
aikaiseen lykkäykseen.
Käsittelyvelvoitteiden toteuttamisesta voi eri-
tyisestä syystä saada määräajaksi oikeuden poike-
ta edellyttäen, että ympäristökuormitus on vähäi-
nen. Eduskunnan ympäristövaliokunta on vuonna
2010 mietinnössään todennut, että lähtökohtaises-
ti kuormituksen vähäisyyden edellytyksenä on käy-
tännössä se, että kiinteistöllä asuvien lukumäärä ei
merkittävästi ylitä haja-asutuksen keskimääräistä
kiinteistökohtaista asukasmäärää, joka on noin kol-
me henkilöä.
Asuntokunnan koon mukaan tarkasteltuna 1–3
hengen asuntokuntia on 78 prosenttia pientalo-
jen kokonaismäärästä haja-asutusalueilla. Jäteve-
sikuormituksen määrästä 60 prosenttia on peräisin
näistä 1–3 hengen asuntokunnista. Suhteellisesti
suurempi kuormitus muodostuu siten neljän hen-
gen ja sitä suuremmista asuntokunnista.
Naapuri on usein lähellä
Puutteellisesti käsitellyn jäteveden terveydensuo-
jelulliset ja muut haitat korostuvat tiheässä asutuk-
sessa. Riski naapurin juomavesikaivon pilaamiselle,
hajuhaitoille tai epähygieeniseksi koetulle ympäris-
tölle on suurempi, kun etäisyys on lyhyt. Kiinteistön
jätevesistä aiheutuvan haitan naapurustoon voidaan
Haja-asutusalueella olevien, ennen vuotta 2004
rakennettujen pientalojen (yhteensä 291000 kpl)
jakauma sijainnin mukaan (VTJ/VRK 8/2013).
Alue
Pientalojen määrä
Pohjavesialueella
19 000
Ranta-alueella 0-200 m
83 000
Yli 200 m rannasta, naapuri alle 200 m etäisyydellä
121 000
Yli 200 m rannasta, naapuri yli 200 m etäisyydellä
68 000
Yhteensä
291 000
Etäisyystarkastelu naapuriin,
ennen vuotta 2004 rakennetut
pientalot (VTJ/VRK 8/2013).
useimmiten arvioida olevan vähäinen, jos etäisyyttä
on yli 200 metriä. Paikkatietoaineistosta on mahdol-
lista laskea niiden asuttujen pientalojen määrät, joil-
la etäisyys lähimpään naapuriin on alle 200 metriä.
Tarkastelu on tehty niille pientaloille, jotka ovat
yli 200 metriä rannasta. Naapuriksi on tulkittu kaik-
ki haja-asutusalueella sijaitsevat pientalot, jotka
ovat lähempänä kuin 200 metriä. Tarkastelun tulok-
sena on, että haja-asutusalueella on 121 000 pienta-
loa, jotka eivät sijaitse pohjavesialueella ja etäisyys
rantaan on yli 200 metriä, mutta joiden lähin naa-
puri sijaitsee alle 200 metrin etäisyydellä (taulukko).
Vesistöön liittyvä suora metrimääräinen etäisyys
on karkea tapa tarkastella pientalojen vaikutuksia
vesistöihin, sillä maaperästä ja sijainnista riippuu,
miten jätevesi päätyy vesistöön. Tässä tarkastelus-
sa on käytetty metrimääriä muun tiedon puuttues-
sa. Käytetyt aineistot ja menetelmä soveltuvat hyvin
valtakunnalliseen tilastolliseen tarkasteluun, jossa
tarkoituksena on luoda suuruusluokka-arvio siitä,
kuinka suuri osa haja-asutusalueiden kiinteistöistä
sijaitsee vesistöjen lähellä, eikä niinkään tarkastella
yksittäisten rakennusten sijoittumista.
■
Artikkeli on julkaistu Kuntatekniikka-lehden numerossa
2/2015.
Diplomi-insinööri
Johanna Kallio
.
Suunnitteluinsinööri. Suomen ympäristökeskus.
Filosofian maisteri
Kimmo Nurmio
.
Tutkija. Suomen ympäristökeskus.
19 000 kpl
7 % 22 000 kpl
8 %
24 000 kpl
8 %
37 000 kpl
13 %
31 000 kpl
10 %
158 000kpl
54 %
Ennen 2004 rakennettujen
pientalojen sijaintijakauma
Pohjavesialueella
Vyöhyke 0-50 m
Vyöhyke 50-100 m
Vyöhyke 100-200 m
Vyöhyke 200-300 m
yli 300 m rannasta
