Rakennettu Ympäristö 3/15
47
kantakaupungin puistot ovat jopa vanhempia kuin
nykyiset rakennukset.
”Kun puistot perustettiin, ympärillä oli vain ma-
talia puukortteleita. Nuoremmissa kaupunginosis-
sa puistot kertovat omaa syntyhistoriaansa ja tyy-
lisuuntaansa, kuten kaavat ja rakennuksetkin. Ai-
kakausien edustus löytyy, jos puiston historian
piirteitä on onnistuttu säilyttämään”, huomauttaa
maisema-arkkitehti MARK
Gretel Hemgård
Maise-
masuunnittelu Hemgårdista.
Maisema-arkkitehti joutuu toimimaan varsin
hienovaraisesti ryhtyessään kunnostamaan jo ole-
massa olevaa puistoa. On tärkeää, että historialli-
set kerrostumat näkyvät kaupungin eri aikakausien
puistoissa, eikä niitä kunnostuksissa kokonaan va-
hingossa tai tarkoituksella tuhota.
”Tärkeintä on muodostaa käsitys siitä, mikä
puistossa kertoo sen historiasta. Vastaus ei löydy
tutkimalla vain paikkaa, vaan paneutumalla sen
historiaan arkistotietojen, vanhojen valokuvien ja
säilyneiden tarinoiden avulla. Kasvillisuudella on
ikänsä. Parhaimmissa kohteissa puiden sommitte-
lu on alkujaan ollut hyvin harkittua. Suunnittelijan
pitää ratkaista, millä tavalla samat sommittelun pe-
riaatteet voidaan toteuttaa puustoa uusittaessa. On
mietittävä kokonaisuutta, otettava huomioon mm.
tilat, näkymät, symmetriat, mittasuhteet, värit, ma-
teriaalit, kalusteet. Kaikki on otettava huomioon!”
Hemgård kertoo.
Tehtävä ei ole helppo ja kompromisseja joudu-
taan Hemgårdin mukaan väkisinkin tekemään.
Uuden puiston edessä
Kokonaan uuden puiston suunnittelussa tilaa luo-
vuudelle on enemmän, mutta vapaita käsiä suun-
nittelijalla ei tietenkään siinäkään tapauksessa ole.
Puiston käyttö määrittelee hyvin tarkkaan, minkälai-
nen siitä lopulta tulee ja sitä ei suunnittelija voi päät-
tää. Hän voi vain toivoa, että tilaajalla on tulevasta
Pyynikin kirkkopuisto kuuluu Tampereen vanhoihin,
historiallisiin puistoihin. Alun perin Aleksanterin
kirkkopuistona tunnettuna paikalla sijaitsi vuonna 1785
perustettu Tampereen vanha hautausmaa. Puistossa kasvaa
Suomen paksuin euroopanlehtikuusi.
Labyrintti palkitussa Katariinan Meripuistossa.
Kuva: Anne Vilkki-Lanu
käytöstä mahdollisimman valistunut käsitys.
Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi luonnolli-
sesti tilaajan resurssit määrittelevät puistosuun-
nittelun lähtökohdat hyvin pitkälle. Paikka tarjoaa
puitteet.
”Ideoinnissa on tärkeää käyttää kaikkia aisteja.
Suunnitelma kasvaa ja kehittyy sitten eräänlaise-
na tiedon, muodonannon ja ideoinnin yhteensovit-
tamisena. Tärkeää on tila ja miten tilassa liikutaan
sekä mitä liikkuja näkee. On myös tärkeä ymmärtää
luonnonalaisuudet: veden liikkeet, kasvustojen dy-
namiikka, eläimistö, maaperä jne.”, Gretel Hemgård
kuvaa.
Mukavaa liikkumista kaikille
Vanha puisto voi olla hankalasti pyörätuolilla, rol-
laattorilla tai varsinkin ikävällä kelillä lastenvaunul-
la navigoitavissa eikä asialle ehkä ilman suurta re-
monttia ole oikein mitään tehtävissä. Suuret vanhat
puut, kivetykset, aitaukset voivat olla vaikeita purkaa
tai siirtää.
Uudessa puistossa voidaan miettiä paremmin
maaston muodostusta. Jo suunnitteluvaiheessa voi-
daan miettiä, etteivät luontevat kulkusuunnat edel-
lytä suuria jyrkkyyseroja ja että ainakin pääväylillä
Kuva: Ari Järvelä
