54
Rakennettu Ympäristö 3/15
KHO:n päätöksiä
Rakennuslupa
Sitova rakennusala
Asemakaavan vastaisuus
KHO 17.3.2015 taltio 742
Julkaistu, muu päätös
■
■
Lahden rakennuslupapäällik-
kö
hylkäsi (16.11.2011) Kiinteistö
Oy:n rakennuslupahakemuksen,
joka koski yhdeksänhuoneistoi-
sen asuinkerrostalon rakentamis-
ta Kymintien yläpuolelle pilarien
varaan.
Lahden seudun raken-
nuslautakunta
hylkäsi (24.1.2012)
Kiinteistö Oy:n tekemän oikaisu-
vaatimuksen.
Kouvolan hallinto-oikeus
hyl-
käsi (9.10.2013) Kiinteistö Oy:n
valituksen rakennuslautakunnan
päätöksestä.
Korkeinhallinto-oikeus
myön-
si valitusluvan. Hallinto-oikeuden
päätöksen lopputulosta ei muutet-
tu.
Perusteluja:
Alueella on voimas-
sa v. 1989 vahvistettu asemakaava.
Asemakaavassa hakemuksen koh-
teena oleva Kiinteistö Oy:n omista-
ma, korttelin 83 tontti 8 on osoitettu
asuin-, liike- ja toimistorakennus-
ten korttelialueeksi (AL). Kymintien
toisella puolella on korttelin 3043
tontti 1. Kymintie on osoitettu ka-
tualueen osaksi, jolle saa rakentaa
viereisten tonttien kellaritiloja kah-
teen kerrokseen katupinnan ala-
puolelle ja päällä olevan ulokkeen
kantavia rakenteita (ka). Lisäksi
kiinteistöjen väliselle Kymintien
katualueelle kohdistuu u2-mer-
kintä, jolla tarkoitetaan uloketta,
jonka alikulkukorkeuden on oltava
vähintään neljä metriä. Kymintien
keskellä on sitovaa rakennusalaa
osoittava linja, jolla on erotettu ko.
tonttien välinen rakennusala.
Rakentaminen kohdistuisi Ky-
mintien yläpuoliseen alueeseen
siten, että hanke sijoittuisi osaksi
alueelle, joka sijaitsee tontin 1 puo-
leisella osallaKymintietä. Hankkeen
toteuttaminen merkitsisi sitä, että
tontin 8 rakentaminen ei pysyisi
tontille merkityn sitovan raken-
nusalan rajojen sisäpuolella. Ra-
kennushanke ei ole asemakaavan
mukainen.
Toimituksen huomautuksia
Alun perin tontit kuuluivat samalle
omistajalle, asunto-osakeyhtiölle.
Asunto-osakeyhtiön omisti puo-
lestaan Suomen Kulttuurirahasto.
Tässä omistusvaiheessa tehtiin
kaupungin kanssa maanvuokra-
sopimus, joka koski asemakaavan
mukaisen katualueen ala- ja ylä-
puolisten tilojen vuokraamista.
Vuokrasopimuksen ehtojen mu-
kaan oli mm. velvollisuus rakentaa
katualueen yläpuolelle viereisten
tonttien rakennusten ulokkeita
tapaus
KHO 25.4.2005 t 963
va-
laisee asiaa:
Kunnanvaltuusto oli 25.2.2002
hyväksynyt uuden rakennusjär-
jestyksen. Sen mukaan sai ranta-
alueella rakennuspaikalle sijoittaa
yhden yksiasuntoisen lomaraken-
nuksen, jonka kerrosala sai olla
enintään 120 kem². Muun kuin
saunarakennuksen etäisyyden
rantaviivasta tuli, mikäli vaati-
muksista ei muuta johtunut, olla
vähintään 50 m. Rakennusjärjestys
oli tullut voimaan 7.5.2002 ja siis
ennen lupajaoston päätöstä. Hake-
muksen tarkoittama rakentaminen
edellytti kunnan myöntämää poik-
keusta näistämääräyksistä, vaikka
hakemus oli jätetty ennen kuin ra-
kennusjärjestys oli tullut voimaan.
Molemmat oikeusasteet lähti-
vät siitä, ettei hankkeen mahdolli-
nen sallittavuus aiemman lainsää-
dännön turvin ulota oikeudellista
vaikutusta hankkeen ratkaisuhet-
keen. Sillä, että hanke olisi ehkä
aikaisemmin ollut mahdollista
toteuttaa ilman poikkeamislupaa,
ei ollut merkitystä poikkeamisen
tarpeen arvioinnissa. Myöskään
perustuslain omaisuudensuoja-
säännöksen vastaisena ei KHO:n
nimenomaisen lausuman mukaan
voida rakentamista aikaisempaa
enemmän rajoittavan lainsäädän-
nön antamista pitää. Tämäntapai-
nen tilannehan saattaa syntyä kaa-
voituksen kautta. Kaavoituksessa
on kuitenkin otettava huomioon
MRL 54.3 §:n oikeusohje. Sen mu-
kaan ei asemakaavalla saa asettaa
maanomistajalle tai muulle oikeu-
den haltijalle sellaista kohtuuton-
ta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista
kohtuutonta haittaa, joka kaavalle
asetettavia tavoitteita tai vaatimuk-
sia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Itse poikkeamisluvan myön-
tämisedellytysten harkinnassa
painotettiin asemakaavaratkaisua
ja alueen jo tapahtunutta raken-
tumista pääosin voimassa olevan
asemakaavan mukaisesti. Myös
yhdenvertaisuuden katsottiin vaa-
rantuvan, jos sallittaisiin kaksi kel-
laria ja aputilojen kasvaminen noin
100 prosenttiin rakennusoikeudes-
ta. Tontin tarkoituksenmukainen
käyttö ei edellytä toista kellaria. Jo
louhittuna tila jää ryömintätilaksi.
Jos tätä n. 3 metrin korkuista tilaa
otetaan muuhun käyttöön, on ky-
symys luvattomasta käyttötarkoi-
tusmuutoksesta.
Lauri Jääskeläinen
Kuva: Markku Sivonen
